Destia
Ladataan...

Destian sidosryhmäjulkaisu

ALLIANSSI

Toimiva Suomi  · Julkaistu 07.06.2016

Mittavien laajennustöiden tuloksena Helsinki-Vantaan lentoasemasta kuoriutuu 2020-luvulla kuuma kansainvälinen solmukohta monipuolisine palveluineen. Finavian, Destian ja suunnittelijoiden muodostama allianssi vastaa lentoaseman asematason laajennustöistä.

Luvut ovat huimia. Kuudelle vuodelle ajoittuva lentoaseman kapasiteetin kehittämisprojekti on 900 miljoonan euron investointi, jolla valtion lentoasemayhtiö Finavia vastaa matkailun kasvavaan kysyntään ja lisää entisestään lentoaseman houkuttelevuutta. Tavoitteena on kasvattaa Helsinki-Vantaan lentoasemaa käyttävien matkustajien määrä 20 miljoonaan 2020-luvulle tultaessa.

– Elämme keskellä globaalia matkailun megatrendiä. Vastaamme kilpailuun investoimalla voimakkaasti lentokentän infraan ja palvelukokemuksiin. Kasvumme tulee entistä enemmän kansainvälisiltä markkinoilta, kertoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson.

Hänen arvioidensa mukaan matkustajamäärät kasvavat vuosittain 4-5 prosenttia.

– Tulevaisuus on lentoliikenteen näkökulmasta valoisa, vaikka kilpailu kiristyy. Valttimme on Helsinki-Vantaan sijainti. Voimme tarjota nopeimman yhteyden Aasiaan ja jatkoyhteyden Eurooppaan Aasiasta tuleville matkustajille, Hansson lisää.

Huimat ovat myös näkymät lentokentällä ­keväisenä arkipäivänä. Lentokoneet nousevat ja laskevat ripeää tahtia, ja samaan aikaan kiitoradan kupeesta avautuvalla valtaisalla 45 hehtaarin työmaalla on täysi tohina päällä. Destian työntekijät purkavat vanhoja konepaikkoja, rakentavat perustuksia sekä louhivat kalliosta tilaa uudelle rullaustiesillalle.

– Tuolla vasemmalla olemme aloittaneet 60 metriä leveän rullaustiesillan rakennustyöt, ja tuonne
oikealle tulee lentokoneiden koekäyttöpaikka, jonka perustuksia parhaillaan betonoidaan, viittilöi Destian projektinjohtaja Jukka-Pekka Saikkonen, kun nousemme työmaalle Destian maasturista.

Kahteen pääkohteeseen jakautuva työmaa on niin laaja, että nopea siirtyminen paikasta toiseen onnistuu parhaiten maasturilla. Se ei jumita töyssyisillä ja mäkisillä työmaaraiteilla.

Kevät on kulunut ripeästi louhinta-, maarakennus-, sekä pohja- ja betonirakennustöiden parissa.

– Sadan miljoonan euron arvoisessa urakassamme olemme ensimmäisessä vaiheessa tehneet rullaustien rakennustöitä ja uusineet konepaikkoja. Kun samaan aikaan suunnittelemme urakan kakkosvaihetta, johon kuuluu vielä lisää rullausteiden ja hulevesiputkistojen rakentamista sekä viemäritöitä, on työt osattava rytmittää tehokkaasti, Jukka-Pekka Saikkonen ­kertoo.

Töiden rytmittäminen on melkoista palapeliä, sillä Helsinki-Vantaan lentoaseman muihin laajennustöihin osallistuu useita urakoitsijoita.

kuvagalleria

– Meidän on osattava ennakoida hyvin kaikkien käynnissä olevien purku- ja rakennustöiden vaikutukset omiin urakoihimme. Samalla on tietysti huolehdittava, että meidän työskentelymme ei häiritse lentoaseman normaalia omaa rytmiä, Saikkonen ­sanoo.

Betonipumppu sylkee voimalla betonia anturamuotteihin, joista tulee lentokoneiden koekäyttöpaikan perustukset. Perustukset nielaisevat betonia kaikkiaan hieman yli 3 000 kuutiota.

– Betonia tarvitaan neljä kuormaa tunnissa. Päivän aikana tulee valettua noin 65–70 autokuormallista. Hyvin olemme edenneet aikataulussa, sanoo Destian betonirakentamisesta vastaava työnjohtaja Jarmo Grön.

Aikataulusta ei voisikaan lipsua, sillä koekäyttöpaikkaan seinät toimittava portugalilainen urakoitsija on jo piakkoin tulossa asentamaan seiniä paikalleen. Rakennuksen terässeinät ovat 18,5 metriä korkeat, sivuseinät 100 metrin pituiset ja peräseinä 80 metriä pitkä.

Yksi valtavan kokoisen kolossin rakennusvaiheen vaativista vaiheista on Jarmo Grönin mukaan pulttiryhmien asentaminen. Portugalilaisten valmistamat seinät kiinnitetään niihin.

– Asennustoleranssit ovat erittäin vaativat. Suuria heittoja ei saa tulla. Kymmenen millimetriä on maksimi, Grön havainnollistaa.

Tällainen on kuitenkin pitkän linjan betonispesialistille perusduunia. Koko urakan haasteellisimpana osuutena hän pitää kesän alussa alkavaa lentokentän betonilaattojen rakentamista.

– Betonilaattojen laatuvaatimukset ovat erittäin tiukat. Niiden toteuttaminen vaatii paljon
ennakkosuunnittelua, ja olemmekin tehneet betonimassatoimittajan kanssa testejä ja harjoitelleet vaatimukset täyttävän betonimassan sekä betonipinnan tekoa, Jarmo Grön kertoo.

Urakan ykkösvaiheessa betonilaattoja valmistuu 24 000 neliötä ja myöhempien urakoiden aikana ainakin
50 000 – 60 000 neliötä lisää.

Kesän alussa työmaalla alkaa täysi säpinä, kun asfaltti- ja betonipäällystystyöt pääsevät toden teolla vauhtiin.

– Kevät meni enemmän suunnittelun, ennakkovalmisteluiden ja louhintatöiden parissa. Kesän myötä palaverien määrä vähenee ja siirrymme työmoodiin. Työntekijöiden määräkin tuplaantuu, Jukka-Pekka Saikkonen kuvailee töiden etenemistä.

Kesän mittaan lentoasemalla ahkeroi yli kaksisataa Destian työntekijää alihankkijoineen. Osaajia on rekrytoitu eri puolilta Suomea.

”Meidän on huolehdittava, että purku- ja rakennustyöt eivät häiritse lentoaseman normaalia rytmiä.”

-projektinjohtaja Jukka-Pekka Saikkonen

Lentoasema on vaativa työmaa. Työskentelyssä on osattava huolehtia sekä lentokentän turvallisuudesta että työporukoiden työturvallisuudesta.

– Laajennustöidenkin aikana lentokentän asiakkaiden on voitava liikkua turvallisesti. Myös lentokenttäalueen materiaalien, esimerkiksi maanalaisten kaapeleiden, toiminta on osattava huomioida ja turvata, Saikkonen sanoo.

Jatkuva asioista tiedottaminen ja vuorovaikutus työntekijöiden kanssa on tärkeää, jotta kaikki tietävät missä mennään ja osaavat työskennellä työmaan vaatimalla vastuullisuudella.

Riskien eliminoimiseksi tiettyihin lentokentän työvaiheisiin tarvitaan Finavialta lupa.

– Kauhaa ei saa missään työntää maahan, ennen kuin lupa on hankittu, luonnehtii Destian laatupäällikkö Carita Salminen, jonka vastuulla työmaan laatu-, turvallisuus-, ympäristö- ja lupa-asiat ovat.

Carita Salminen huolehtii siitä, että tarvittavat luvat on ajoissa hankittu Finavialta. Kun kaivuutöihin tarvitaan maantyöstölupa, Salminen on mukana määrittelemässä aluetta, minkä jälkeen hän toimittaa lupahakemuksen Finavian asiantuntijoille. Nämä käsittelevät hakemuksen ja myöntävät luvan työntekoon.

Lentoliikenteen kannalta herkillä alueilla kaivuutyöt on ehdottomasti kielletty heikon näkyvyyden aikana. Tätä kutsutaan niin sanotuksi LVP-tilaksi (Low Visibility Procedures).

– Sumuisen sään aikana alueella ei saa kaivaa, jotta esimerkiksi kriittiset kaapelit eivät vaurioidu, Salminen sanoo.

Eri lupia on ehtinyt kertyä hänen mappiinsa jo kymmeniä. Lupia tarvitaan kaivuutöiden lisäksi myös esimerkiksi nosto- ja tulityötehtäviin.

– Lupien haku vie noin viikon. Jotta urakointi sujuisi työmaalla katkeamatta, on tiimini oltava koko ajan muutaman askeleen edellä tapahtumissa. Pyrinkin aktiivisesti kollegani Lehtosen Sannan kanssa saamaan lohkopäälliköiltä ennakkoon tietoa siitä, mihin työmaalla ollaan menossa ja mitä on tulossa.

Destian lohkopäällikkö Petri Huhta naurahtaa, että työmaalla aina vähän säpsähdetään, kun Salminen tulee mappiensa kanssa paikalle. Harvemmin kuitenkaan tiedossa on harmeja, sen sijaan kyse on tarkistuksista tai täsmennyksistä lupahakemuksiin.

– Hyvin yhteistyö sujuu. Caritan tiimi ennakoi hyvin lupa-asiat ja petaa latua meidän rakennustöille, Huhta sanoo.

Yllätyksiäkin työmaalla toki tulee silloin tällöin. Huhdan lohkolla tekniikkatunnelin purkaminen ei onnistunut ennakkosuunnitelmien mukaisesti työmaan puolelta. Se oli sitten toteutettava turvavalvotulta puolelta.

– Siihen tarvitsimme lupien lisäksi myös vartioinnin, koska työskentelimme puhtaalla puolella, Petri Huhta kertoo.

Tällä työmaalla turvavalvottua puolta kutsutaan puhtaaksi, kun taas perustyömaata sanotaan likaiseksi alueeksi.

Myös sääolot voivat yllättää työnteossa. Avaralla, tuulisella työmaalla murskepinnan hiekkapöly voi aiheuttaa vaaratilanteita, joihin on osattava varautua.

– Hiekkapöly voi vaurioittaa lentokoneiden moottoreita ja häiritä liikennettä. Pölyäminen on haaste etenkin silloin, kun työskennellään lentokonepaikkojen läheisyydessä, Carita Salminen sanoo.

”Allianssissa on osattava kasvaa ulos perinteisten urakoiden rooleista. Kun kaikki osapuolet osallistuvat suunnitteluun ja toteutukseen, syntyy hyvä lopputulos.”

– Finavian tekninen johtaja Henri Hansson

Destian ja Finavian allianssi on Jukka-Pekka Saikkosen mukaan toiminut tähän asti hyvin. Allianssissa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat toimivat yhteistyössä hankkeen toteuttamiseksi ja jakavat hankkeeseen liittyvät riskit ja hyödyt.

– Teemme yhteistyötä ja opimme koko ajan toisiltamme. Vaikka Finavia on hyvin laaja organisaatio, on oikeiden kontaktien löytäminen tarvittavan tiedon saamiseksi ollut joustavaa. Myös lupien hakeminen on sujunut todella nopeasti, Saikkonen sanoo.

Finavian tekninen johtaja Henri Hansson kuvailee allianssia yhteistyön happotestiksi.

– Allianssi-yhteistyön malli on vasta hiljattain rantautunut Suomeen. Allianssissa työskentely vaatii kaikilta osapuolilta uutta ajattelumallia. Siinä on pyrittävä näkemään myös perinteisten tekemisen
tapojen ulkopuolelle ja osattava kasvaa ulos perinteisistä urakkarooleista. Kun kaikki osapuolet osallistuvat suunnitteluun ja toteutukseen, syntyy hyvä lopputulos, Henri Hansson tiivistää.

Destia

Lataa lisää juttuja