Destia
Ladataan...

Destian sidosryhmäjulkaisu

Pohjoisbaana pyöräilijöille

Toimiva Suomi  · Julkaistu 08.03.2017

Helsingin Pasilasta Käpylään, aivan pääradan rinnalla, kulkee pian uusi pyöräilyväylä: Pohjoisbaana. Se on osa laajaa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavailemaa baanaverkostoa, joka valmistuessaan olisi peräti 130 kilometrin pituinen.

– Neljä ensimmäistä uutta baanaa rakennetaan vuoteen 2020 mennessä, Helsingin kaupungin rakennusviraston projektijohtaja Jukka Repo kertoo.

Baanaverkolla kannustetaan kaupunkilaisia kulkemaan työ- ja asiointimatkoja ympäristöystävällisesti pyörällä. Baanojen avulla voidaan saada aikaan nopeaa, suoraa ja tasavauhtista pyöräliikennettä, sillä ne rakennetaan huomattavasti nykyisiä pyöräteitä leveämmiksi ja tasaisemmiksi.

Leveä ja tasainen on myös 1,6 kilometrin pituinen Pohjoisbaana, joka on monilta osin poikkeuksellinen rakennusprojekti.

– Vaativat louhinnat radan vieressä ja vaikeat pohjaolosuhteet tekevät tästä erikoisen projektin, Juhani Jaatinen Helsingin rakennusvirastosta kertoo. Hän työskentelee kaupungin rakennuttamisosaston rakennustöiden valvojana.

Pohjoisbaana-projekti kilpailutettiin hilma-menettelyllä maaliskuussa 2016. Rajoitetun menettelyn kautta varsinaiseen urakkakilpailuun ilmoittautui yhdeksän urakoitsijaa.

– Joukosta valikoitui viisi tarjokasta taloudellisten kriteerien, teknisen suorituskyvyn ja kokemuksen perusteella. Edellytimme myös työnjohdolta kokemusta tämän tyyppisten töiden johtamisesta. Destia valikoitui näistä tarjokkaista edullisimman urakkahinnan perusteella, Jukka Repo muistelee.

Aikataulut ovat pitäneet

Puolisen vuotta kestänyt yhteistyö Destian kanssa on ollut Revolle mieleen, sillä aikataulut ovat pitäneet ja yhteistyö on sujunut kaikin puolin hyvässä hengessä.

– Destian kavereiden kanssa hommat toimivat sujuvasti. Muun muassa asukasyhteistyö on hoidettu hyvällä tavalla, Repo kertoo.

”Koneohjaus säästää kustannuksia, ja saamme tarvittaessa malleja työn etenemisestä.”

- Juhani Jaatinen, Helsingin rakennusvirasto

Rakennustöiden valvoja Jaatinen tekee yhteistyötä destialaisten kanssa lähes päivittäin. Hän on nähnyt, miten ongelmakohdistakin on selvitty.

– Aikataulut on saatu hyvin kiinni, vaikka pääsimme aloittamaan aiottua myöhemmin. Vaihtelevat olosuhteetkaan eivät ole sekoittaneet aikataulua. Destia on suunnitellut louhinnat hyvin, ja koneohjaus on ollut iso etu. Se säästää mittauskustannuksia ja me saamme tarvittaessa malleja työn etenemisestä, Jaatinen sanoo.

Haastavaa louhintaa

Louhinta on työmaan ehdottomasti haastavin työ. Likimmillään räjäytetään ja louhitaan 2,5 metrin päässä junaradan sähkölankojen kannatinpylväistä. Räjäytykset pitää tehdä yöllä, jolloin radalla on vähiten liikennettä. Tämä vaatii äärimmäistä tarkkuutta. Siksi työtä tekevätkin Destian osaavimmat louhinnan ammattilaiset – esimerkiksi panostajilla on kymmenien vuosien kokemus vaativista louhintatöistä.

– Ratojen liikenne suljetaan räjäytystöiden ajaksi kokonaan ja niiden jännite katkaistaan. Räjäytystöitä saadaan tehdä ympäristöluvan mukaisesti vain joka toinen viikko. Silloin räjäytyksiä on pääasiassa viitenä yönä maanantaista perjantaihin. Lupa ampumiseen on annettu ­puolestayöstä ­aamuviiteen, Destian työmaapäällikkö Markku ­Siikanen sanoo.

Aluksi tehdään suojaukset. Niiden jälkeen työmaalla räjäytetään aamuyöllä puoli kolmesta kolmeen. Räjäytyksiä tehdään parhaimmillaan neljä. Niiden jälkeen kuluu parisen tuntia suojausten purkuun ja muihin jälkitöihin.

– Voimme keskittää räjäytyksiä, koska niitä tehdään samalla kertaa useissa kohteissa, ja kentät ovat melko pieniä, Siikanen sanoo.

Ennen rakentamisen aloittamista Destian kalliorakentamisyksikön ammattilaiset laativat louhintatöistä tarkat suunnitelmat. Niitä sovitellaan päivittäin työmaan arkeen, kun panostaja päättää millilleen oikeat paikat sekä panostusrei’ille että tukipulteille.

Destian sisäisessä työnjaossa Etelä-Suomen tulosyksiköllä on pääurakkavastuu työmaasta, Destian kallioyksikkö vastaa louhinnasta. Louhintaa tehdään monin paikoin jopa neljässä kerroksessa.

– Louhinnan lisäksi maankaivuu, pengerrykset ja muut kerrosrakenteet ovat meidän omissa käsissä. Stabilointi ja lopulliset pintarakenteet ovat alihankintaa, työpäällikkö Kimmo Perttu kertoo.

Kaikkiaan työmaalla louhitaan 30 000 kuutiota kalliota. Pääosa louhoksesta kuljetetaan Helsingin Jätkäsaaren murskaamolle, mistä puolestaan tuodaan 90 ja 31 millin mursketta takaisin työmaalle. Osa louheesta hyödynnetään penkereiden rakennukseen.

Massastabilointia pehmeällä maaperällä

Maaperä vaihtelee Pohjoisbaanalla puolentoista kilometrin matkalla tukevasta kallioperästä pehmeään perusmaahan. Niinpä rakennettavat pohjarakenteetkin vaihtelevat baanan eri kohdissa.

Baanan eteläpäässä lähellä Hakamäentien siltaa on muutaman sadan metrin matkalla hyvin pehmeää maata, joka vaatii pohjanvahvistusta. Se tehdään stabiloimalla ennen kuin päälle rakennetaan louhe- ja murskepenkka.

– Massastabiloinnissa sekoitetaan maa-aineksen sekaan 90 kiloa sementtiä kuutiota kohden. Urakkatarjouksen mukaan stabilointia tehdään joko kovaan kerrokseen saakka tai kuuteen metriin. Työ tehdään niin sanotulla myyrällä, Markku Siikanen kertoo.

– Massastabilointia suositaan täällä pääkaupunkiseudulla, sillä pehmeiden maiden kuljetusmatkat ovat pitkiä. Muuallahan tehdään enemmän massanvaihtoja, Kimmo Perttu sanoo.

Kierros työmaalla näyttää vierailijalle moninaiset työvaiheet.

Ensimmäisenä vastaan tulee kohta, jossa baanan alle rakennetaan monikerroksinen penkere. Alimmaiseksi tehdään louhekerros. Louhekerroksen päälle tehdään murskeella 12 senttiä paksu kantava kerros. Pinnalle tuleva asfaltti on pyörätien puolella punaista ja jalankulkuväylällä mustaa asfalttia. Niiden väliin tehdään noppakiviraita.

– Jos on matalia rakenteita, pitää laittaa pelkkä murskekerros. Aina kun mahdollista, ajetaan louhekerros, sillä se on kantavampi kuin pelkkä murske, Siikanen sanoo.

Pehmeimmissä kohdissa penkereen louhekerroksen alle on asennettu styroxin kaltaisia kevyitä EPS-laattoja. EPS-kevennyksellä estetään painumien syntymistä vähentämällä pohjaman kuormitusta sekä varmistamalla kuormituksen tasainen jakautuminen.

Seuraavaksi tutkimme kalliolla parin metrin korkeudessa junaradan ajolankojen yläpuolella louhittavaa aluetta. Radan lähelle on porattu tiheästi reikiä, joihin on asennettu turvapultteja. Niillä estetään kallion repeytyminen radalle räjäytystyön aikana.

– Kallion alustavat lujitukset on tehty ennen varsinaista louhintatyötä. Lopulliset lujitukset määrittelee Destian geotekninen suunnitteluosasto, Perttu kertoo.

Koska ympäristölupa määrää, että räjäytystöitä tehdään joka toinen viikko, niin joka toinen viikko keskitytään muihin töihin. Työt on suunniteltava tarkoin, jotta aikataulussa pysytään ja jotta kapasiteetti on parhaalla mahdollisella tavalla käytössä.

Destia

Triplaa rakennetaan jättipaalujen varaan

Toimiva Suomi  · Julkaistu 05.04.2017

Helsingin Pasilan aseman alueelle kohoava Tripla on valtava, lähes kolmen Kampin keskuksen suuruinen rakennushanke. Sen kokonaislaajuus on yhteensä noin 183 000 kerrosneliötä. Alueelle tulee muun muassa iso kauppakeskus ja lähes 400 asuntoa.

YIT:n infratöiden työpäällikkö Juha Vunneli kertoo, että kahden korttelin alueella, kauppakeskuksen ja kahden asuinrakennuksen perustuksissa, on käytetty ennätysmäisen suuria porapaaluja. Kallioon porattuja teräspaalujen halkaisija on 1200 millimetriä ja pituudet 4-15 metriä. Paaluja on yhteensä 149 kappaletta.

- Suomessa ei ole käytetty aikaisemmin yhtä suuria paaluja talonrakennuksessa. Paalut on mitoitettu ottamaan vastaan peräti 41,5 meganewtonin voima. Se vastaa vaikkapa kahdentuhannen henkilöauton painoa.

Paalujen järeyden ansiosta rakennuksen pilarit voidaan rakentaa suoraan niiden päälle - sen jälkeen, kun paalun pohja on puhdistettu, raudoitettu ja betonoitu. Ratkaisu säästää aikaa ja rahaa. Pienempiä paaluja käytettäessä paalut yhdistetään erillisillä paaluanturoilla, joiden varaan pilarit pystytetään.

- Suurilla porapaaluilla on hyvin pienet sijainti- ja kaltevuustoleranssit. Paalut on saatava maahan pystysuoraan ja juuri suunniteltuun paikkaan.

Destia Engineeringillä tietotaitoa ja kalustoa

YIT valitsi poikkeuksellisen vaativaan paalutusprojektiin Destia Engineeringin.

- Destia Engineeringillä oli alan tietotaitoa, kokemusta ja tarvittavaa kalustoa, jota ei Suomessa ole kovin monella. Lisäksi he pystyivät poraamaan kohteeseen isojen paalujen lisäksi myös pienempiä 400 ja 220 millin paaluja, joita tarvitsimme myös, Vunneli kertoo.

- Arvioimme myös, että Destia Engineeringiltä onnistuu hankkeen kireä aikataulu. Olemme tehneet heidän kanssaan töitä aikaisemminkin, hän lisää.

Tarkkaa suunnittelutyötä

Destia Engineeringin projektipäällikkö Mika Inkerö kertoo, että paalujen tarkka sijaintitoleranssi vaati paljon suunnittelutyötä.

- Piirsin ratkaisusta monta eri luonnosta, joita mietimme yhdessä asiakkaan kanssa. Pikku hiljaa oikea malli alkoi sitten hahmottua.

Työssä käytettiin leikkaavaa rengasterää sekä paalun paikalla pysymisen varmistamiseksi teräsrakenteista ohjuria, Painona porausoperaatiossa toimivat paalukone ja kaivinkone.

Destia Engineering hankki kohdetta varten muiden poravaunujensa rinnalle myös massiivisen kokoisen suurpaalutukseen soveltuvan poravaunun

- Isolle poravaunulle on varmasti käyttöä myös tulevissa projekteissa, Inkerö huomauttaa.

Kerralla valmista

Juha Vunneli kertoo, että Destia Engineering selviytyi urakasta erinomaisesti.

- Sekä sijainti- että kaltevuuspoikkeamien raja-arvoissa pysyttiin kirkkaasti. Mitään korjaavia toimenpiteitä ei jouduttu tekemään.

Vunneli naurahtaa, että hän ehti jo hankkia varmuuden vuoksi varastoon paaluja, joilla virheitä olisi voinut korjata.

- Ne jäivät nyt ihan käyttämättä. Ei sinulla olisi tarvetta hyville paaluille, hän velmuilee.

Hän on tyytyväinen myös aikataulun pitämiseen.

- Destia Engineering hoiti senkin homman erittäin säntillisesti. Aikatauluun aiheutti muutoksia vain meidän omat maanrakennustyömme.

Urakka alkoi heinäkuun alussa 2016. Porapaalutustyöt tehtiin kahdessa kuukaudessa.

Tarkkaa yötyötä

Destia Engineering on toteuttanut Pasilan alueen koillisnurkassa myös 20 metriä syvän hissikuilun porapaalutukset.

Paalut on yhdistetty lukkoprofiileilla, jolloin rakenteesta on syntynyt vesitiivis patoseinä. Kallioon ulotettu hissikuilu jäykistää rakennuksen rungon.

- Hissikuilu oli omalla tavallaan varsin vaativa työ. Rautatien läheisyyden takia töitä oli tehtävä taiten. Junaraiteista oli myös otettava jännitteet pois, joten paalutuksia tehtiin viikonloppuisin ja öisin.

- Destia Engineering onnistui tälläkin rastilla erittäin hyvin. Syntynyt rakenne on esimerkiksi täysin vesitiivis, Vunneli kertoo.

Pohjanvahvistuksen moniosaaja

Destia Engineering Oy:n tarjoamat pohjanvahvistusmenetelmät täydentävät hyvin Destian palveluita.

Destia Engineering Oy:n toimitusjohtaja Arto Niemeläinen kertoo, että Helsingin Pasilan Tripla on ollut pohjanvahvistustöihin erikoistuneen yrityksen merkittävimpiä porapaalutuskohteita.

Paalutuksen lisäksi Destia Engineeringin tuoterepertuaarissa ovat myös muut pohjavahvistuksen erikoismenetelmät: suihkuinjektointi, ankkurointi, ponttaus, ruiskubetonointi ja matalapaineinjektointi. Menetelmiä käytetään kuormien siirtämiseen, kaivantojen tukemiseen ja rakenteiden tiivistämiseen.

- Destia Engineeringin palveluita tarvitaan muun muassa silloin, kun tiheästi asutulla alueella naapurikiinteistöjä ja teitä pitää tukea ennen kaivutöiden aloittamista. Ja paalutusta tarvitaan tietenkin ylipäätään aina silloin, kun rakenteet ovat niin painavia, että maapohjan kantavuus ei ole sellaisenaan riittävä.

Suihkuinjektoinnilla vahvistetaan ja tiivistetään maata kirjaimellisesti suihkuttamalla sen sisään korkealla paineella sementin ja veden muodostamaa seosta. Ruiskubetonoinnilla taas tarkoitetaan menetelmää, jossa betonia ruiskutetaan suoraan rakenteeseen, esimerkiksi tunneleiden seiniin ja kattoon, perustuksiin tai maaluiskiin.

Mittava konekanta

Destia Engineeringillä on käytössään mittava konekanta: yli kolmekymmentä poralaiteyksikköä, useita suihkuinjektointiasemia, matalapaineinjektointiasemia sekä jännitystyökalustoa.

- Kookkain poralaitteemme on Pasilan Triplassakin käytetty 80 tonnin suurporapaalulaite. Toisaalta meillä on niinkin pientä kalustoa. jolla päästään rakennusten sisälle.

Tällaista ahtaan tilan kalustoa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun johonkin tehtaaseen hankitaan uusi entistä suurempi ja painavampi kone, eikä vanhojen perustusrakenteiden kapasiteetti enää riitä.

Kaikki yhdestä talosta

Destia Engineering täydentää hyvin Destian muita palveluita.

- Yhdessä Destian radanrakentamisen, kalliorakentamisen, maarakentamisen sekä asiantuntijapalveluiden kanssa pystymme tarjoamaan suuriakin rakentamiskokonaisuuksia. Tällöin asiakkaat saavat yhdellä sopimuksella koko hankkeen hoidettua, Arto Niemeläinen korostaa.

Destia Engineering Oy:n toimitusjohtaja Arto Niemeläinen.

Destia

Lataa lisää juttuja