Destia
Ladataan...

Destian sidosryhmäjulkaisu

Torilla tavataan!

Toimiva Suomi  · Julkaistu 08.10.2018

Surkea sääkään ei hidasta vauhtia, kun Destia uudistaa Kansalaistoria Helsingin ydinkeskustassa. Tiiviissä kaupunkiympäristössä rakentaminen vaatii tositoimijoilta monenlaista erikoisosaamista.

Syysmyrsky riepottaa puita ja pöllyttää hiekkaa, tumma taivas enteilee sadetta. Työmaalla hurisevat imupumput, ja kaivinkoneet raivaavat tilaa uusille hulevesijärjestelmille. Pyörökuormaaja tuo lisää graniittia kivimiesten naputeltavaksi. Sää on surkea, mutta töitä se ei haittaa, kun Helsingin Töölönlahden eteläkupeeseen rakennetaan Kansalaistoria ja Makasiinipuistoa.

Helsingin keskustakirjasto Oodin rakennustyömaan lisäksi työmaata rajaavat Musiikkitalo, nykytaiteen museo Kiasma ja Sanomatalo. Mannerheimintien toisella puolella seisoo Eduskuntatalo. Nyt ollaan aivan Helsingin ytimessä.

– Kansalaistori ja Makasiinipuisto muodostavat yhdessä keskustakirjasto Oodin etupiha-alueen, sanoo projektinjohtaja Anna Nyyssönen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

– Urakkaan kuuluu pohja-, vesihuolto- ja viherrakentamistöitä. Osa maarakentamistöitä ovat pilaantuneen maamassan poisvienti sekä luonnon- ja betonikivetyksien asentaminen.

Alueesta tehdään mitä erilaisimpien yleisötapahtumien näyttämö ja kaupunkilaisten vihreä olohuone, joka yhdistyy Helsingin keskuspuistoon.

– Tämä on mielenkiintoinen ja haastava työmaa, sillä töitä tehdään todella näkyvällä paikalla keskellä vilkasta pääkaupunkia, toteaa Destian työpäällikkö Kimmo Perttu.

– Työssä pitää huomioida yhtä hyvin niin henkilöauto- ja bussiliikenne kuin aluetta ympäröivät jalankulku- ja pyöräilyreitit. Oman säväyksensä työmaalle tuo ympärillä elävä kaupunki tapahtumineen.

Urakkaan kuuluu pohja-, vesihuolto- ja viherrakentamis­töitä.

Toukokuussa alkaneen vaativan urakan etenemisellä on kaksi tinkimätöntä kirittäjää. Syyskuun loppuun mennessä noin puoleen väliin edenneet kivetystyöt luovat pohjan Kansalaistorille, jolla vietetään Oodin avajaisia joulukuun 3. päivä. Valmista on oltava marraskuun puoliväliin mennessä.

Tämän jälkeen alkavat rakennustyöt Makasiinipuistossa, jonka luovutus on ensi vuoden kesäkuun 28. päivä. Pelivaraa ei ole, sillä puiston viereinen Finlandia-talo on 1.7.2019 alkavan Suomen EU-puheenjohtajakauden päätapahtumapaikka. Silloin lähiympäristön on oltava mallillaan.

– Tällä hetkellä kriittisin työvaihe on Kansalaistorin kivetys. Luonnongraniitilla päällystettävää aluetta on yli 12 000 neliötä, ja jokainen laatta- ja nupukivi nuijitaan käsityönä paikoilleen, Perttu sanoo.

Kymmenien tuhansien kivien työmaalla tehdään pitkiä päiviä eri vuoroissa aamukuudesta iltakymmeneen. Luonnonkivilaatoituksesta rakentuvat myös pieni porrastasanne ja Kansalaistoria reunustavat matalat muurit. Marraskuuta lähestyttäessä kivetystyöt ovat olleet syyssäiden armoilla, sillä kovilla sateilla työmaan ylle tarvitaan telttakatos. Se on myös varustettu lämmityslaitteilla siltä varalta, että kivetystyön lämpötilaraja, +5 astetta, alittuu.

Kivetystyömaan vieressä myllää hulevesiviemäröinnin uusimiseen liittyvä ohipumppaus, joka jatkuu vuorokauden ympäri viikonloppuja myöten.

Helsingin tapahtumanäyttämöksi ja eläväksi olohuoneeksi rakentuvan alueen paikalla oli aikoinaan VR:n makasiinit, jotka tuhoutuivat tulipalossa vuonna 2006. Maa-aines varikko- ja varastoalueen alla oli pilaantunut vuosien saatossa.

Nyt kaikki pintakerrokset uusitaan ja pois viety maa-aines korvataan uusilla kerrosrakenteilla ja osittaisilla vaahtolasikevennyksillä. Vanhojen rakenteiden poistossa ei vältytty yllätyksiltä.

– Kaivuutöissä löytyi vanhoja kaivoja ja viemäreitä, jotka on nyt tulpattu ja katkaistu. Myös poiskuljetettavan pilaantuneen maan määrä osoittautui seitsemän kertaa ennakkoarvioita suuremmaksi, mikä teetti lisätöitä, kertoo Destian työmaapäällikkö Sirpa Hämäläinen.

Alueen kaivuutöissä vedetään putkitukset tapahtumasähkölle ja ulkovalaistukselle. Pintatöihin puolestaan kuuluu Sanomatalon vieressä kulkevan Eero Erkon kadun kivetys sekä Makasiinipuiston viheralueiden rakentaminen ja istutukset. Keskustakirjasto Oodin edustalle rakennetaan leikkialue kiipeilytelineineen.

Alueen pitkästä historiasta jää muistuttamaan taiteilija Akseli Leinosen Makasiinipuistoon tekemä tiililadontataideteos Massa. Lähes 200 neliön laajuinen teos nousee vanhojen makasiiniraunioiden paikalle.

Destia on pysynyt mallikkaasti sovitussa aikataulussa.

Rakentaminen vilkkaassa kaupunkiympäristössä vaatii monenlaisia liikennejärjestelyjä.

– Olemme keskellä suosittuja kevyenliikenteen reittejä niin Baanan, päärautatieaseman kuin Töölönlahdenkin suuntaan. Liikenteen yhteensovittamista on tehty osittaisella työn jaksottamisella, Nyyssönen sanoo.

Liikennejärjestelyjä ovat vaatineet Töölönlahdenkadun bussi- ja henkilöautoliikenne, päärautatieaseman pysäköintihalli P-Elielin sisäänajotunneli ja Musiikkitalon vierusta. Musiikkitalon eteläisen sisäänkäynnin luo on rakennettu kiertotie ja työmaalle avautuva katselukoroke. Liikennettä on rajoitettu Sanomatalon kupeessa Eero Erkon kadulla. Pyörä- ja kävelyreitit elävät työmaan edetessä, koska Helsingin vilkkain kevyenliikenteenreitti Baana syöttää alueelle jatkuvaa liikennettä.

– Kiasman huoltoliikenne on huomioitu työmaarajauksissa. Sanomatalon vierustalle avattu huoltoväylä on kapeahko täysperävaunurekkojen kääntymiselle, mutta asiat on saatu järjestettyä hyvässä ymmärryksessä ja yhteistyössä eri tahojen kanssa, Hämäläinen toteaa.

Hämäläinen kiittelee sujuvaa yhteistyötä kaupungin kanssa. Urakan haasteista on ollut yhteinen ymmärrys alusta lähtien.

Oodin rakennustöiden johdon kanssa pidetään säännöllisin väliajoin aikataulupalavereita. Työmaa-aitaa on laajennettu ja supistettu töiden etenemisen tahdissa.

– Työmaan vaneriaita on ollut hyvä ratkaisu. Se rajaa alueen selkeästi muulta liikenteeltä, eikä yksikään pyöräilijä tai kävelijä voi vahingossa eksyä rakentamisen keskelle, Nyyssönen huomauttaa.

Työmaata ympäröivä aita sai osansa värikkäästä kaupunkitaiteesta, kun Mimmit peinttaa -yhteisö kuvitti sitä Helsingin juhlaviikkojen aikana syyskuun alussa.

Omat haasteensa tiukkaan aikatauluun toivat Musiikkitalon edustalla kesällä järjestetyt ulkoilmakonsertit, jotka keskeyttivät työt torstai-iltaisin. Toukokuun lopulla työmaan ohi vilisti Naisten Kympin 10 000 juoksijaa, ja heinäkuussa työt hiljenivät presidenttien Putin ja Trump Helsingin vierailun ajaksi.

– Destia on pysynyt mallikkaasti sovitussa aikataulussa. Yhteistyömme on sujunut hyvin. Asioista on puhuttu avoimesti, ja hankaliin tilanteisiin on löydetty yhdessä ratkaisuja, toteaa Nyyssönen.

Destian työmaata ja sen aliurakoita pyörittää Töölönlahden kupeessa yhdeksän hengen työnjohtotiimi.

– Meillä on ihan mahtava porukka huipputekijöitä, joiden kanssa on ilo rakentaa Helsingin näkyvintä aluetta, Perttu kiittelee.

Työmaakierroksen jälkeen jatkamme haastattelua työmaatoimistossa, juuri sadekuuron alkaessa. Toimiston ulkoseinän keltavihreä kyltti kertoo Suomen suurimmasta olohuoneremontista.

Toinen kyltti julistaa: Torilla tavataan, pian entistäkin suuremmalla syyllä.

Yhtäkkiä sisätiloihin lankeaa pimeys – myrsky on katkaissut sähköt. Työmaahan se ei vaikuta. Hulevesien ohipumppaukset pyörivät aggregaatin voimin, ja kivityöt kestävät aluillaan olevan sateen. Työmaaportista kurvaa ulos ponttikone, sisään ajaa uusi tavarakuorma. Portin edestä hurahtaa liikenteeseen bussillinen matkustajia.

Torilla tavataan joulukuun alussa!

Destia

Destia tositoimissa

Näkökulmia  · Julkaistu 15.10.2018

Toimitusjohtaja Tero Kiviniemi uskoo joukkuepeliin, jossa jokaisen destialaisen työ tuottaa asiakkaille yhä laadukkaampaa infraa. Yhteinen päämäärä ja sitä tukeva arvopohja ovat lähtökohtana kehitettäessä yrityskulttuuria osallistavampaan ja luovempaan suuntaan.

1. Ykkösenä yrityskulttuuri

Destian menestyksen takana ovat ihmiset ja yrityskulttuuri. Se mikä tehdään, tehdään kunnolla ja vieläkin paremmin. Tekninen osaaminen ja ammattiylpeys ovat asioita, joista pidetään kiinni.

Destia on infrarakentamisen merkittävä tekijä, jonka historia ulottuu yli 200 vuoden taakse. Vuosien aikana on luotu lujat teknisen osaamisen juuret. Tänään Destiassa on yli 1 500 tositoimijaa, joita yhdistää vankka osaaminen ja ammattiylpeys. Meillä on positiivinen yhdessä tekemisen meininki.

Henkseleitä ei kuitenkaan saa jäädä paukuttelemaan. Yrityskulttuuri vaatii toimintatapojen jatkuvaa ja rehellistä tarkastelua. Destiassa kortit on laitettu avoimesti pöytään – käymme systemaattisesti läpi yrityskulttuurin nykytilaa, jotta tunnistamme destialaisuuden vahvuuksia ja kehitystarpeita. Hankalatkin asiat nostetaan avoimesti pöydälle.

Olemme matkalla kohti entistä osallistavampaa ja luovempaa yrityskulttuuria. Päätökset on paras tehdä mahdollisimman lähellä tekemistä, siellä missä tieto parhaillaan ja parhaimmillaan on.

Yhteinen päämäärä ja sitä tukeva arvopohja auttavat muuttamaan työtapoja, kun siihen on tarvetta. On tärkeää, että koko porukka on mukana, sillä motivoituneiden ja osaavien ihmisten osallistaminen ratkaisee koko pelin.

2. Jatkuva kehittäminen

Destiassa tavoitteena on vahva kehittämisen ote. Pystymme kehittämään jokapäiväistä tekemistämme niin, että saamme luotua uusia, asiakaskeskeisiä ratkaisuja ja palveluita.

Toimintatapojen ja työn jäljen kehittäminen ei ole vain pienen porukan juttu. Sen tulee olla vahvasti mukana kaikkien destialaisten arjessa. Jokainen voi omassa työssään jatkuvasti miettiä, kuinka asiat voisi hoitaa vielä pikkuisen paremmin. Avainasemassa on myös yhteistyö – pelin ratkaisee se, joka saa kasaan parhaan joukkueen.

Destiassa on lukuisia hyviä esimerkkejä kehittämisestä ja edelläkävijän roolista. Yksi näistä on digitalisaatio. Olemme pitkään olleet kärkiasemassa rakentamisen tietomallinnuksessa ja sen viemisessä työmaiden koneohjaukseen. Paperipiirustukset ovat jääneet historiaan, kun kaivinkoneet lähettävät työnjohdon pädeihin reaaliaikaista tietoa kalliomassojen liikkeistä.

Kukaan ei voi pysähtyä tämän päivän tapaan toimia. Maailma ei ole valmis, ja uskon, että digitalisaatiossa ollaan vasta alkumetreillä. Me Destiassa tartumme haasteeseen ja pohdimme, kuinka digitalisaatio saadaan entistä paremmin nivottua palveluihimme ja uusiin liiketoimintamalleihin. Koko ajan pitää pyrkiä eteenpäin.

3. Asiakkaan parhaaksi

Olemme infrarakentamisen kokonais­palveluiden tarjoaja, joka haluaa aidosti toimia asiakkaan parhaaksi. Hiljattain lähdimme kehittämään asiakkuuksien entistä parempaa hallintaa. Tehtävämme on kuunnella asiakasta, ymmärtää tämän tarpeita ja ongelmia sekä miettiä niihin proaktiivisesti uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Infrarakentajia on perinteisesti pidetty konservatiivisina toimijoina, jotka ”odottavat tarjouspyyntöä” sen sijaan, että tulisivat asiakkaan luo tunnistamaan tämän tarpeita. Tässä suhteessa koko alalla on mahdollisuus ja kyky kehittyä nykyistä paremmaksi. Destia haluaa olla rohkea edelläkävijä, joka on valmis luomaan alalle uutta. Passiivisen odottelun sijaan tulemme proaktiivisesti asiakkaan iholle.

Suomen kilpailukyvyn ja kehityksen kannalta on olennaisen tärkeää, että meillä on toimiva infrastruktuuri. Infraamme rasittaa suuri korjausvelka, joka on vaarassa kasvaa. Me Destiassa emme saa lukkiutua omiin ajatuksiimme ja totuttuun roolimme. Voimme yhdessä asiakkaan kanssa lähteä kehittämään uusia toiminta- ja palvelumalleja. Ne pitäisivät sisällään esimerkiksi infrahankkeiden yksityisrahoitusta, kuntotutkimuksen suunnittelua tai erilaisia rakentamisen ja ylläpidon yhdistelmiä. Avainasemassa on vuoropuhelu asiakkaan kanssa.

4. Kerralla kuntoon

Destia on laaturakentamisessa esimerkin näyttäjä, teemme asiat kerralla kuntoon. Talossa on erinomaista ja laaja-alaista teknistä osaamista, ammattiylpeyttä ja laatuajattelua. Työn hyvä jälki ei ole itsestäänselvyys, sen eteen pitää tehdä koko ajan töitä.

Aidon laaturakentamisen kulttuuriin koko rakennusalalla on vielä matkaa. Joitakin vuosia sitten työn laatu nostettiin esille, ja se oli iso teema myös Rakennusteollisuuden puheenjohtajakaudellani. Hyvä esimerkki rakennusalan toimintatapojen muutoksesta on nähty työturvallisuudessa, onhan tapaturmataajuus laskenut 15 vuodessa murto-osaan entisestä.

Laadun parantaminen lähtee asenne- ja kulttuurimuutoksesta. Tärkeätä on joukkuepelaaminen – ketjun jokaisen työpanoksen on onnistuttava, jotta lopputulos on paras mahdollinen. Eteenpäin vievää vuoropuhelua yhteisten ratkaisujen löytämiseksi on jo syntynyt, mistä esimerkkinä Rakennusteollisuuden ja RAKLIn hyvä keskusteluyhteys.

Infra-ala voi olla suunnannäyttäjä rakentamisen laatuajattelun kirkastamisessa. Alan tiukat määräykset takaavat sen, että laadun mittaamiseen, tunnistamiseen, poikkeamien raportointiin ja ennakoiviin korjaustoimiin kiinnitetään huomiota jokaista siltapaalua ja tiemetriä myöten.

Se mikä tehdään, tehdään kunnolla ja vieläkin paremmin.

Tero Kiviniemi

  • Diplomi-insinööri, ­Executive MBA.
  • Toimitusjohtaja, Destia Group Oyj, 1.7.2018–.
  • Varatoimitusjohtaja, Toimitilat ja infra -toimialan johtaja, YIT Oyj, 2013–30.6.2018.
  • Suomen rakentamispalvelut -toimialan johtaja, YIT Rakennus Oy, 2009–2013.
  • Infrapalvelut, liiketoimintaryhmän johtaja, YIT Rakennus Oy, 2008–2009.
  • Rakennus­tekniset ja alueelliset infra­palvelut -yksikön johtaja, YIT Rakennus Oy, 2005–2008.
  • Erilaisissa työtehtävissä, YIT Rakennus Oy, 1996–2005.
  • Perhe: Vaimo ja 19-, 16- ja 12-vuotiaat lapset.
  • Harrastukset: Luonnossa liikkuminen, mieluiten hiih­täen, juosten ja merellä meloen. Metsästys, koho­kohtana latvalinnustus. Vanha puinen purjevene, merielämää kesällä, kunnostustöitä talvella.

Destia

Lataa lisää juttuja

TILAA VIA-SIDOSRYHMÄLEHTEMME

Voit tilata alla olevalla lomakkeella Destian Via-sidosryhmälehden, ilmoittaa osoitteenmuutoksesta tai perua aiemmin tehdyn tilauksen.

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.