Destia
Ladataan...

Destian sidosryhmäjulkaisu

Torilla tavataan!

Toimiva Suomi  · Julkaistu 08.10.2018

Surkea sääkään ei hidasta vauhtia, kun Destia uudistaa Kansalaistoria Helsingin ydinkeskustassa. Tiiviissä kaupunkiympäristössä rakentaminen vaatii tositoimijoilta monenlaista erikoisosaamista.

Syysmyrsky riepottaa puita ja pöllyttää hiekkaa, tumma taivas enteilee sadetta. Työmaalla hurisevat imupumput, ja kaivinkoneet raivaavat tilaa uusille hulevesijärjestelmille. Pyörökuormaaja tuo lisää graniittia kivimiesten naputeltavaksi. Sää on surkea, mutta töitä se ei haittaa, kun Helsingin Töölönlahden eteläkupeeseen rakennetaan Kansalaistoria ja Makasiinipuistoa.

Helsingin keskustakirjasto Oodin rakennustyömaan lisäksi työmaata rajaavat Musiikkitalo, nykytaiteen museo Kiasma ja Sanomatalo. Mannerheimintien toisella puolella seisoo Eduskuntatalo. Nyt ollaan aivan Helsingin ytimessä.

– Kansalaistori ja Makasiinipuisto muodostavat yhdessä keskustakirjasto Oodin etupiha-alueen, sanoo projektinjohtaja Anna Nyyssönen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

– Urakkaan kuuluu pohja-, vesihuolto- ja viherrakentamistöitä. Osa maarakentamistöitä ovat pilaantuneen maamassan poisvienti sekä luonnon- ja betonikivetyksien asentaminen.

Alueesta tehdään mitä erilaisimpien yleisötapahtumien näyttämö ja kaupunkilaisten vihreä olohuone, joka yhdistyy Helsingin keskuspuistoon.

– Tämä on mielenkiintoinen ja haastava työmaa, sillä töitä tehdään todella näkyvällä paikalla keskellä vilkasta pääkaupunkia, toteaa Destian työpäällikkö Kimmo Perttu.

– Työssä pitää huomioida yhtä hyvin niin henkilöauto- ja bussiliikenne kuin aluetta ympäröivät jalankulku- ja pyöräilyreitit. Oman säväyksensä työmaalle tuo ympärillä elävä kaupunki tapahtumineen.

Urakkaan kuuluu pohja-, vesihuolto- ja viherrakentamis­töitä.

Toukokuussa alkaneen vaativan urakan etenemisellä on kaksi tinkimätöntä kirittäjää. Syyskuun loppuun mennessä noin puoleen väliin edenneet kivetystyöt luovat pohjan Kansalaistorille, jolla vietetään Oodin avajaisia joulukuun 3. päivä. Valmista on oltava marraskuun puoliväliin mennessä.

Tämän jälkeen alkavat rakennustyöt Makasiinipuistossa, jonka luovutus on ensi vuoden kesäkuun 28. päivä. Pelivaraa ei ole, sillä puiston viereinen Finlandia-talo on 1.7.2019 alkavan Suomen EU-puheenjohtajakauden päätapahtumapaikka. Silloin lähiympäristön on oltava mallillaan.

– Tällä hetkellä kriittisin työvaihe on Kansalaistorin kivetys. Luonnongraniitilla päällystettävää aluetta on yli 12 000 neliötä, ja jokainen laatta- ja nupukivi nuijitaan käsityönä paikoilleen, Perttu sanoo.

Kymmenien tuhansien kivien työmaalla tehdään pitkiä päiviä eri vuoroissa aamukuudesta iltakymmeneen. Luonnonkivilaatoituksesta rakentuvat myös pieni porrastasanne ja Kansalaistoria reunustavat matalat muurit. Marraskuuta lähestyttäessä kivetystyöt ovat olleet syyssäiden armoilla, sillä kovilla sateilla työmaan ylle tarvitaan telttakatos. Se on myös varustettu lämmityslaitteilla siltä varalta, että kivetystyön lämpötilaraja, +5 astetta, alittuu.

Kivetystyömaan vieressä myllää hulevesiviemäröinnin uusimiseen liittyvä ohipumppaus, joka jatkuu vuorokauden ympäri viikonloppuja myöten.

Helsingin tapahtumanäyttämöksi ja eläväksi olohuoneeksi rakentuvan alueen paikalla oli aikoinaan VR:n makasiinit, jotka tuhoutuivat tulipalossa vuonna 2006. Maa-aines varikko- ja varastoalueen alla oli pilaantunut vuosien saatossa.

Nyt kaikki pintakerrokset uusitaan ja pois viety maa-aines korvataan uusilla kerrosrakenteilla ja osittaisilla vaahtolasikevennyksillä. Vanhojen rakenteiden poistossa ei vältytty yllätyksiltä.

– Kaivuutöissä löytyi vanhoja kaivoja ja viemäreitä, jotka on nyt tulpattu ja katkaistu. Myös poiskuljetettavan pilaantuneen maan määrä osoittautui seitsemän kertaa ennakkoarvioita suuremmaksi, mikä teetti lisätöitä, kertoo Destian työmaapäällikkö Sirpa Hämäläinen.

Alueen kaivuutöissä vedetään putkitukset tapahtumasähkölle ja ulkovalaistukselle. Pintatöihin puolestaan kuuluu Sanomatalon vieressä kulkevan Eero Erkon kadun kivetys sekä Makasiinipuiston viheralueiden rakentaminen ja istutukset. Keskustakirjasto Oodin edustalle rakennetaan leikkialue kiipeilytelineineen.

Alueen pitkästä historiasta jää muistuttamaan taiteilija Akseli Leinosen Makasiinipuistoon tekemä tiililadontataideteos Massa. Lähes 200 neliön laajuinen teos nousee vanhojen makasiiniraunioiden paikalle.

Destia on pysynyt mallikkaasti sovitussa aikataulussa.

Rakentaminen vilkkaassa kaupunkiympäristössä vaatii monenlaisia liikennejärjestelyjä.

– Olemme keskellä suosittuja kevyenliikenteen reittejä niin Baanan, päärautatieaseman kuin Töölönlahdenkin suuntaan. Liikenteen yhteensovittamista on tehty osittaisella työn jaksottamisella, Nyyssönen sanoo.

Liikennejärjestelyjä ovat vaatineet Töölönlahdenkadun bussi- ja henkilöautoliikenne, päärautatieaseman pysäköintihalli P-Elielin sisäänajotunneli ja Musiikkitalon vierusta. Musiikkitalon eteläisen sisäänkäynnin luo on rakennettu kiertotie ja työmaalle avautuva katselukoroke. Liikennettä on rajoitettu Sanomatalon kupeessa Eero Erkon kadulla. Pyörä- ja kävelyreitit elävät työmaan edetessä, koska Helsingin vilkkain kevyenliikenteenreitti Baana syöttää alueelle jatkuvaa liikennettä.

– Kiasman huoltoliikenne on huomioitu työmaarajauksissa. Sanomatalon vierustalle avattu huoltoväylä on kapeahko täysperävaunurekkojen kääntymiselle, mutta asiat on saatu järjestettyä hyvässä ymmärryksessä ja yhteistyössä eri tahojen kanssa, Hämäläinen toteaa.

Hämäläinen kiittelee sujuvaa yhteistyötä kaupungin kanssa. Urakan haasteista on ollut yhteinen ymmärrys alusta lähtien.

Oodin rakennustöiden johdon kanssa pidetään säännöllisin väliajoin aikataulupalavereita. Työmaa-aitaa on laajennettu ja supistettu töiden etenemisen tahdissa.

– Työmaan vaneriaita on ollut hyvä ratkaisu. Se rajaa alueen selkeästi muulta liikenteeltä, eikä yksikään pyöräilijä tai kävelijä voi vahingossa eksyä rakentamisen keskelle, Nyyssönen huomauttaa.

Työmaata ympäröivä aita sai osansa värikkäästä kaupunkitaiteesta, kun Mimmit peinttaa -yhteisö kuvitti sitä Helsingin juhlaviikkojen aikana syyskuun alussa.

Omat haasteensa tiukkaan aikatauluun toivat Musiikkitalon edustalla kesällä järjestetyt ulkoilmakonsertit, jotka keskeyttivät työt torstai-iltaisin. Toukokuun lopulla työmaan ohi vilisti Naisten Kympin 10 000 juoksijaa, ja heinäkuussa työt hiljenivät presidenttien Putin ja Trump Helsingin vierailun ajaksi.

– Destia on pysynyt mallikkaasti sovitussa aikataulussa. Yhteistyömme on sujunut hyvin. Asioista on puhuttu avoimesti, ja hankaliin tilanteisiin on löydetty yhdessä ratkaisuja, toteaa Nyyssönen.

Destian työmaata ja sen aliurakoita pyörittää Töölönlahden kupeessa yhdeksän hengen työnjohtotiimi.

– Meillä on ihan mahtava porukka huipputekijöitä, joiden kanssa on ilo rakentaa Helsingin näkyvintä aluetta, Perttu kiittelee.

Työmaakierroksen jälkeen jatkamme haastattelua työmaatoimistossa, juuri sadekuuron alkaessa. Toimiston ulkoseinän keltavihreä kyltti kertoo Suomen suurimmasta olohuoneremontista.

Toinen kyltti julistaa: Torilla tavataan, pian entistäkin suuremmalla syyllä.

Yhtäkkiä sisätiloihin lankeaa pimeys – myrsky on katkaissut sähköt. Työmaahan se ei vaikuta. Hulevesien ohipumppaukset pyörivät aggregaatin voimin, ja kivityöt kestävät aluillaan olevan sateen. Työmaaportista kurvaa ulos ponttikone, sisään ajaa uusi tavarakuorma. Portin edestä hurahtaa liikenteeseen bussillinen matkustajia.

Torilla tavataan joulukuun alussa!

Destia

Miten minusta tuli… Tarjouslaskentapäällikkö

Töissä Destiassa  · Julkaistu 15.10.2018

Digitalisaatio on tuonut nopeutta ja varmuutta lisääviä välineitä tarjouslaskentaan, mutta laskennan perusteet ovat pysyneet ennallaan.

Tarjouslaskenta vaatii lujaa käytännön kokemusta riskien ja työvaiheiden ymmärtämisessä. Sitä Pohjois-Suomen alueen tarjouslaskentapäällikkö Jorma Pyhäluoto on kartuttanut Destiassa koko 31-vuotisen työuransa ajan.

– Yksi tärkeimpiä asioita tarjouslaskennassa on ymmärtää, ettei mikään maantieteellinen paikka ole samanlainen ja että maan pinnan alta voi tulla vastaan mitä vain. Laskelmia ei voi kopioida, sanoo Pyhäluoto.

Uusi tehtävä pitää aina ottaa haasteena.

Ensimmäisen kosketuksensa nykyiseen työnantajaansa Pyhäluoto sai jo keväällä 1977, kun hän marssi Utajärven tiemestarin pakeille kysymään kesätöitä. Työnantaja oli hänelle tuttu repsikan paikalta autonkuljettajaisän ansiosta.

– Kerättiin roskia, leikattiin ruohoa, paikattiin öljysorateitä ja raivattiin maanteiden varsia. Nykyiset turvallisuusmääräykset eivät kyllä päästäisi enää koulupoikia maanteille työskentelemään.

Lukion jälkeen käteen jäi ylioppilaslakki, muttei opiskelupaikkaa. Tiemestari oli kuitenkin pistänyt merkille nuoren kesätyöntekijän potentiaalin.

– Tiemestari Erkki Tiittoa tästä alalle suuntautumisestani käy kiittäminen tai moittiminen, sillä hän kutsui minut juttusilleen, ja lupasin hakea Oulun tekuun.

Siellä Pyhäluodosta koulutettiin yhdyskuntatekniikkaan suuntautunut rakennusmestari. Työura alkoi 1985 Kempeleen tiemestaripiirissä ja sitten Oulun vesipiirissä, jossa hän pääsi maarakentamisen työnjohtotehtäviin. Tielaitokselle ura suuntautui 1987. Pyhäluoto suunnitteli rakenteenparantamiskohteita tiemestaripiireille ja eteni työnjohtajaksi ja työnsuunnittelijaksi rakentamisyksikköön Ouluun.

– Työnjohtovastuun ja työnsuunnittelun myötä myös laskentaa tuli mukaan enenevässä määrin, kun seurasin, miten kustannusarvio pitää paikkansa työmaan edetessä.

Ensimmäinen tarjouslaskennan työpaikka oli vuorotteluvapaasijaisuus Oulun palvelualueen toimistolla vuonna 1999, yli 20 vuotta ensimmäisten kesätöiden jälkeen.

– Uusi tehtävä pitää ottaa vaan haasteena. Kun on hyvät kaverit ympärillä ja uskaltaa kysyä kokeneemmilta tekijöiltä, niin aina pääsee eteenpäin.

Pyhäluoto pohtii, että sähköinen tiedonvälitys on helpottanut työskentelyä mutta tuonut mukanaan kiireen. Tarjouspyynnöt käsiteltiin ennen paperilla. Kun piirustuksia piti monistaa aliurakoitsijoille, niiden kanssa marssittiin kopioliikkeeseen.

– Aiemmin laskentatyö oli hidastempoisempaa ja tarjouspyynnöt tulivat hyvissä ajoin. Nyt on hyvä, jos laskentaan saa aikaa kaksi viikkoa.

Nykyisin Pohjois-Suomen yksiköstä lähtee tarjous työviikon jokaisena päivänä. Pyhäluodon luotsaama laskenta-alue kattaa puoli Suomea. Yksikössä työskentelee tarjouslaskennassa ja hankinnoissa seitsemän destialaista. Kaikki Destian tarjouslaskijat kuuluvat sähköpostirinkiin, jonka kautta löytyy nopea apu hankalimpiinkin kysymyksiin.

– On paljon parempi kysyä vaikka turhaan kuin jättää kysymättä. Avun kysyminen ei koskaan ole tyhmyyttä.

Tietotekniikka tuli työmaille ja laskentaan työnsuunnittelu-, kustannusseuranta- ja taulukkolaskentaohjelmistojen myötä. Nykyinen ohjelmisto sisältää kaiken tarjouslaskennasta kustannusseurantaan ja laskutukseen saakka. Myös työmaat käyttävät samaa järjestelmää, jolloin tarjouslaskelma palvelee kustannusseurannan pohjana.

Pyhäluoto sanoo, että tarjoukset lasketaan resurssiperusteisesti, eli kustannusarvio muodostuu koneiden ja työmenetelmien kapasiteetista ja materiaalikustannuksista.

– Tarjous on ensimmäinen kerta, kun jokin työmaa rakennetaan, mutta silloin se rakennetaan vielä mielikuvana.

Jorman vinkit tarjouslaskijoille

  • Ymmärrä tarjoamasi kokonaisuus.
  • Verkosto auttaa – kysy aina, kun et tiedä.
  • Tunne kilpailutilanne ja kilpailijasi.
  • Tunne omat ja saatavilla olevat resurssit.
  • Tiedosta riskit.

Destia

Lataa lisää juttuja

TILAA VIA-SIDOSRYHMÄLEHTEMME

Voit tilata alla olevalla lomakkeella Destian Via-sidosryhmälehden, ilmoittaa osoitteenmuutoksesta tai perua aiemmin tehdyn tilauksen.

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.