Destia
Ladataan...

Suma auki

Toimiva Suomi  · Julkaistu 03.10.2017

Yksinäinen kuusipuu vartioi Oulujoen ylittävän sillan kupeessa vain muutaman metrin päässä moottoritiestä. Komeaan korkeuteen kasvaneen kuusen merkitys valkeni oululaisille vasta viime kesänä, kun Destia oli aloittamassa Nelostien parannusurakkaa Oulun kohdalla.

Pohjantien ensimmäinen osuus nimittäin valmistui ensimmäisten suomalaisten ohitusteiden joukossa vuonna 1969, jolloin tietyömaan päällikkönä toiminut Väinö Karppinen istutti kuusen työmiehille muistoksi tehdystä työstä.

Vuosien ja vuosikymmenten mittaan kuusen tarina kuitenkin unohtui. Siksi valtatie 4:n Oulun kohdan perusparannuksen yhteydessä yksi pieni työmaa onkin nyt alustakiven asentaminen muistolaatalle. Se muistuttaa jatkossa kuusesta ja viisikymmentä vuotta sitten työskennelleiden Pohjantien rakentajien saavutuksesta.

Nelostien perusparannus tehdään, sillä Karppisen istuttaman puun ohittaa keskimäärin 55 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vilkkaimpina päivinä vuorokausimäärä yltää 70 000 autoon. Oulu on Suomen nopeimmin kasvavia kaupunkeja, jonka asukaslukua siivittää Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun väestön muuttoliike maakunnan keskuskaupunkiin. Liikenneviraston projektipäällikkö Jukka ­Päkkilä kertoo, että Oulunjoen silta on yksi kaikkein vilkkaimmista mittauspisteistä pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

– Vilkkaimmat tunnit ovat läpi vuoden samoihin aikoihin, eli silloin, kun ihmiset lähtevät työpaikoiltaan. Tällöin nopeudet laskevat ajoittain jopa kävelyvauhtiin tiellä, joka on myös Pohjois-Suomen tärkein liikenneväylä.

Moottoritietä käytetään yleisesti Oulun kaupungin sisäiseen liikkumiseen, mutta liikennerampit eivät palvele joukkoliikennettä. Urakassa ramppeja uusitaan siten, että niille voidaan sijoittaa joukkoliikennepysäkkejä.
– Liikennevirtojen kehittäminen auttaa ammattiliikennettä ja yksityisautoilijoita. Samalla luodaan edellytykset moottoritietä käyttävän nopean joukkoliikenteen kehittämiseksi.

Sittemmin pohjantietä on jatkettu ja kehitetty jokaisen vuosikymmenen aikana. Päkkilä korostaa, että kaupungin kehittyessä kapasiteetiltaan jalkoihin jäänyt tieosuus saadaan kohennettua yhtenä kokonaisuutena sen sijaan, että ongelmakohtia parsittaisiin kuntoon yksitellen erillisinä urakoina. Esimerkiksi urakan alkupäähän, Kaakkuriin, on tullut asutusta ja liiketoimintaa runsaasti. Samalla Pohjantien rampin järjestelyt ovat jääneet Päkkilän mukaan tehottomiksi, mikä näkyy ruuhkina.

– Pateniemen päässä eritasoliittymää kehittämällä varaudutaan taas tulevan kaavoituksen asettamiin vaatimuksiin.

Yli kuudentoista kilometrin matkalla parannetaan kahdeksan eritasoliittymää, rakennetaan kymmenen kilometriä meluaitoja, uusitaan valaistusta ja rakennetaan liikennevaloja. Siltoja korjataan 32 kappaletta ja lisäksi rakennetaan kaksikymmentä uutta siltaa.

Työpäällikkö Risto Lippo oli viisitoista vuotta sitten mukana projektissa, jossa Pohjantietä jatkettiin Oulun Kaakkurista kohti Kasitien risteystä. Kaakkurin eritasoliittymä on nyt urakan eteläisin piste. Liittymän kapasiteetti ei riitä kasvaneisiin liikennevirtoihin, joita viereiset liikekeskukset yli 10 000 asukkaan Kaakkurin suuralueelle ovat synnyttäneet.

– Tämä oli vain peltoa ja metsää, kun moottoritietä jatkettiin. Liikennemäärät ovat kasvaneet valtavasti, Lippo sanoo.

Valtatie 4:n urakkaan iskettiin kiinni ripeään tahtiin, kun Destia valittiin toteuttajaksi kesän kynnyksellä. Heinä–elokuun mittaan Pohjantien varrella on tehty maatöitä uusien kaistojen ja eritasoliittymien kohdilla. Niitä tehdään niin pitkään kuin kelit antavat myöten. Talven mittaan tehdään siltojen rakenteita. Risto Lippo sanoo, että valamaan päästään, kun kevätaurinko alkaa lämmittää tarpeeksi.

– Tällaisessa urakassa työn suunnittelun täytyy olla jatkuvaa. Meidän on oltava askeleen edellä jokaista muutosta, sillä liikennevirrat ovat suuria ja liikennettä halutaan häiritä mahdollisimman vähän.

Oulun ohittavalle autoilijalle työmaat näyttäytyvät pääosin työkoneina ja -kohteina siellä täällä. Projektikartta näyttää tarkemman tilanteen: pistemäisiä työkohteita on valtava määrä koko kuudentoista kilometrin matkalla.

Yksi niistä johdattaa jatkossa kevyen liikenteen Pohjantien yli keskustan ja Oulun yliopistollisen sairaalan välimaastossa. Penkereiden päässä pilarit on valettu, ja betonimassa asettuu niputetun laudoituksen takana kaarevaan muotoon. Työmaapäällikkö Tuomas Puolimatka sanoo, että seuraava työvaihe on moottoritien ylittävän telineen teko. Se tietää yötöitä.

– Moottoritiellä ei voi työskennellä ilman liikenteenopastusta eikä sitä saa edes ylittää jalkaisin, Puolimatka toteaa.

Molempiin suuntiin on oltava kaksi kaistaa käytössä koko työmaan ajan ainakin päiväsaikaan. Kaistat voidaan kaventaa minimissään seitsemään metriin. Telineen kulku­aukkojen ­kohdilla painavat rakenteet on tehtävä öisin, kun liikennettä on vähemmän. Nostot eivät ole mahdollisia, kun liikennettä kulkee niiden alapuolella.

Työmaan aikana maksimikorkeus sillan alittavalle ajoneuvolle laskee. Korkeat kuljetukset ohjataan kiertotielle. Sillan alittavat kaistat saavat myös selvät merkinnät työmaasta. Varotoimet ovat tarpeen – vanhaan siltaan törmättiin tukkirekalla elokuussa. Suurin sillan alittava korkeus on 4,5 metriä.

Työturvallisuuteen kiinnitetään luonnollisesti paljon huomiota.

– Moottoritielle esimerkiksi sijoitetaan mittaportit, jotka helähtävät ja kiinnittävät kuljettajan huomion, jos siltatyömaata lähestytään liian korkealla kuormalla, Tuomas Puolimatka kertoo.

Hitsauspilli lennättää kipinöitä kohti siltatyömaan alla virtaavaa Oulujokea. Lippo on ajanut Destian huomioväreihin teipatun Hiluxin moottoritiesillan kupeeseen. Tässä kootaan teräsrakenteista telinettä joen ylittävän kevyen liikenteen sillan rakentamiseksi.

Aiempi kevyen liikenteen väylä moottoritien vieressä saa antaa tilaa kolmannelle ajokaistalle. Näin saadaan ruuhkaisimpien liittymien liikenne niin sujuvaksi, että nykyiset ruuhkat jäävät historiaan. Sillan kevyen liikenteen väylä otetaan uusien kaistojen käyttöön. Pyöräilijät ja jalankulkijat saavat upouuden sillan.

Mutta sitä ennen riittää työtä ja kiperiä tilanteita.

– Ennen Oulujoen ylittävän sillan valmisteluita sukeltaja käveli joen pohjan läpi. Sieltä löytyi vaikka mitä pyöränrungoista lähtien. Kaupunkihankkeet ovat haastavia. Kun lyö kauhan maahan, ei tiedä mitä sieltä löytyy.

Välittömästi Oulujoen siltatyömaan vieressä uusitaan moottoritien alittavaa alikulkusiltaa. Toisella puolella tietä on kerrostalo aivan työmaan tuntumassa, toisella puolella kriittisen tärkeä Oulun vesilaitos, jonka suunnasta kulkee luonnollisesti suuri määrä vesijohtoja myös moottoritielle päin. Risto Lipon mukaan urakan suurimmaksi haasteeksi ovatkin osoittautuneet erilaiset kaapelit. Tieluiskissa kulkee sähkö-, puhelin- ja tietoliikennekaapeleita useiden vuosikymmenten ajalta.

– Kaapeleihin osattiin varautua, mutta silti niiden valtava määrä yllätti. Ja kun kaapelit on asennettu useiden vuosikymmenten aikana, kellään ei välttämättä ole tarkkaa tietoa, mitkä niistä ovat edelleen käytössä.

Työmailla kaapelit näyttäytyvät maaleikkauksista pilkottavina kaapelinippuina. Ne ovat paljastuneet urakan aikana välillä hallitusti, välillä yllätyksenä. Vesilaitoksen läheisyyden vuoksi väärän kaapelinnipun katkaiseminen voisi vaarantaa vesihuollon toimintoja. Laitesiirtojen työnjohtaja Veikka ­Eskola sanoo, että sähkönjakelun ja tietoliikenteen katkeamiset estetään tiiviillä yhteistyöllä kaapelien omistajien kanssa. Se vaatii kuitenkin aikaa.

– Kaikki laiteomistajat eivät ole kartalla siitä, missä kaapeleita tarkalleen ottaen menee ja mitkä niistä ovat edelleen käytössä. Niiden historiaa on jäljitetty arkistoista kaivettuja fakseja myöten. Osa laitteista on selvästi vanhempia kuin itse olen, Eskola naurahtaa.

Urakka etenee aikataulussaan, sillä ylimääräisiin selvityksiin osattiin varautua.

Siltatyömaat johtavat moottoritien nopeuden rajoittamiseen jopa kolmeenkymmeneen kilometriin tunnissa, kun Hintantien ylittävää siltaa korjataan aivan Oulujoen rannassa ja muistokuusen vieressä.

– Tienkäyttäjille tällainen työmaa on vähän sama kuin kerrostalon putkiremontti. Haittaahan se siinä jonkin aikaa, mutta lopulta on mukavaa, kun kaikki toimii, Eskola toteaa.

Destia

Toimivamman maailman suunnittelija

Toimiva Suomi  · Julkaistu 31.01.2018

– Missiomme on Toimivampi maailma. Se toteutuu, kun suunnittelijat ja rakentajat tekevät yhteistyötä läpi hankkeen elinkaaren. Vastikään käynnistynyt Lahden eteläisen kehätien Suunnittele ja toteuta -urakka on hieno esimerkki destialaisesta hankkeesta. Siinä on tehty hyvää yhteistyötä suunnittelijoiden ja rakentajien kesken jo tarjouslaskentavaiheesta lähtien, Destian Asiantuntijapalvelujen johtaja Arto Ruotsalainen sanoo.

Ruotsalaisen mukaan Destia tarjoaa toimivia ratkaisuja, jotka ovat ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä. Kestävyyttä tulee arvioida pitkällä tähtäimellä.

– Suunnittelussa katsomme tulevaisuuteen ja otamme huomioon myös kohteiden yllä- ja kunnossapidon. Ei ole järkevää suunnitella ja toteuttaa ratkaisuja, joita jouduttaisiin uusimaan jo kymmenen vuoden sisällä, hän kertoo.

"Toimivampi maailma toteutuu, kun suunnittelijat ja rakentajat tekevät yhteistyötä läpi hankkeen elinkaaren."

Rakentaminen keskittyy nykyisin kasvukeskuksiin. Siksi rakentamishankkeen toteutus pitää suunnitella niin, että sen aiheuttama häiriö ympäristölle, asukkaille ja elinkeinoelämälle on minimissään – ja ratkaisujen pitää olla taloudellisesti järkeviä.

"Destiassa pääsen lähelle konkretiaa"

Arto Ruotsalainen nimitettiin Destian Asiantuntijapalvelut-tulosyksikön johtajaksi vuoden 2017 lopussa. Sitä ennen hän toimi Asiantuntijapalveluissa Liikenne- ja ympäristösuunnittelu -yksikön johtajana runsaan vuoden. Kipinä yhdyskuntasuunnitteluun syttyi jo pikkupoikana.

– Kartat ovat kiinnostaneet jo ihan pienestä pitäen. Sitä kautta rupesin pohtimaan, miten alueet ja kaupungit ovat muodostuneet ja miten ne toimivat. Yhdyskuntasuunnittelu on mielenkiintoinen pelikenttä. Koko ajan tulee uutta opittavaa, kyllästymään ei pääse.

Ruotsalainen opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan suunnittelumaantiedettä. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen hän on muun muassa tehnyt pitkän uran alueiden käytön suunnittelun parissa Pöyryllä ja Rambollissa.

– Ne olivat isoja suunnittelutoimistoja, mutta niillä ei ole omia rakentajia. Destialla on, ja se kiinnosti uutena mahdollisuutena. Siirto tänne osui pikkaisen siihenastisen ydinosaamiseni ulkopuolelle. Täällä pääsen lähemmäksi konkreettisempaa infra-, katu-, alue- ja liikennesuunnittelua. Opittavaa riittää.

Asiantuntijapalveluissa työskentelee pari sataa osaajaa

Destian Asiantuntijapalvelut kattaa yhdyskuntasuunnittelun osa-alueita laajasti. Palveluihin kuuluvat liikenne- ja ympäristösuunnittelu, tie-, katu- ja aluesuunnittelu, geosuunnittelu, rata- ja kalliosuunnittelu- sekä tiestötietopalvelu. Etenkin silta-, geo- ja väyläsuunnittelussa Destialla on jo vahva asema valtakunnallisesti. Lisäksi liikenneturvallisuudessa Destia on maan johtavia osaajia.

Destian suunnittelupuoli tunnetaan hyvin julkisella sektorilla, ja yksityiselläkin puolella sana kiirii koko ajan eteenpäin. Ruotsalaisella on johdettavanaan pian vajaan 200 asiantuntijan työyhteisö. Hänen tarkoituksensa on tiivistää entisestään yhteistyötä suunnitteluyksiköiden välillä.

– Yhteistyö on nykypäivänä välttämättömyys. Hankkeet ovat niin monimuotoisia, että kapea osaamiskärki ei enää riitä. Tietoja pitää pystyä yhdistelemään ja sitten soveltamaan, hän sanoo.

Hulevesisuunnitelmia ja tiestötietopalveluja

Hulevesisuunnitelmat on yksi esimerkki Destian viime aikoina kasvaneista palveluista, jotka onnistuvat vain yhteistyöllä. Ilmastonmuutos on lisännyt selvästi hulevesien hallinnan tärkeyttä.

– Hyvään hulevesisuunnitelmaan tarvitaan infra- ja maisemasuunnittelijan panosta. Silloin putkikoot saadaan kohdalleen ja viivytysrakenteet toimimaan ja sopimaan maisemaan.

Moni suomalainen on ehkä nähnyt Destian tunnuksilla varustetun pakettiauton, jossa on omituisen näköinen puomi. Se on tiestötietopalvelun auto, joka kiertää Suomea ja kerää dataa muun muassa päällysteiden kunnosta.

– Olemme rakentaneet hienot paikkatieto- ja analysointijärjestelmät, joilla tuotamme selvityksiä teiden kunnosta Liikennevirastolle. Tämä on tärkeää yhteiskunnan väyläomaisuuden hallinnassa.

Ilmastonmuutos lisää myös tämän työn tärkeyttä. Pitkäaikaiset sateet ja nollan molemmin puolin sahaava lämpötila ovat lisänneet jäätymis- ja sulamissyklien määrää.

Kiertotaloudessa voidaan säästää luonnonvaroja ja jatkossa myös kustannuksia.

– Tutkimme Asiantuntijapalveluissa myös teiden rakennetekniikkaa: millaisia uusia materiaaleja voisi käyttää teiden rakentamisessa. Entistä enemmän mukaan on noussut kiertotalousnäkökulma – myös infrarakentamisessa pyritään hyödyntämään uusiokäyttömateriaaleja. Sillä säästetään luonnonvaroja ja jatkossa myös kustannuksia.

Arto Ruotsalainen haluaa Destian Asiantuntijapalvelujen jatkavan edelleen kehityksen poluilla. Tulevaisuuden tarpeita pyritään ennustamaan ja sitä kautta määrittämään ja kehittämään uusia osaamisen alueita.

– Ohjelmistot ja laitteet kehittyvät koko ajan. Nyt pinnalla ovat esimerkiksi tietomallintaminen ja erilaiset analyysiohjelmistot, esimerkiksi hulevesien virtaamista varten kehitetyt. Suunnittelutapojamme on myös syytä tarkastella, jotta voimme parantaa suunnitteluprosessejamme. Olemme hereillä ja seuraamme, mitä alalla tapahtuu. Haluamme olla mukana määrittämässä suunnittelun ja rakentamisen uusia standardeja. Vahva tavoitteemme on kasvaa, Ruotsalainen sanoo.

”Aina voi yrittää olla vielä lite bättre

– Meillä on huippuosaamista, joka vastaa asiakkaidemme nykyisiin ja myös tuleviin tarpeisiin. Johtajana haluan olla jämäkkä ja reilu. Tekemisellä pitää aina olla tarkoitus. Koskaan ei voi olla tyytyväinen siihen, missä ollaan, vaan pitää yrittää olla ”lite bättre”, kuten joku lätkävalmentaja on joskus sanonut, Ruotsalainen sanoo.

Niillä opeillahan Suomi voitti ensimmäisen MM-kultansa jääkiekossa.


Kuuntele Arto Ruotsalaisen näkemyksiä Destian kestävistä ratkaisuista


Destia

Lataa lisää juttuja

TILAA VIA-SIDOSRYHMÄLEHTEMME

Voit tilata alla olevalla lomakkeella Destian Via-sidosryhmälehden, ilmoittaa osoitteenmuutoksesta tai perua aiemmin tehdyn tilauksen.

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.