Destia
Ladataan...

Destian sidosryhmäjulkaisu

Torilla tavataan!

Toimiva Suomi  · Julkaistu 08.10.2018

Surkea sääkään ei hidasta vauhtia, kun Destia uudistaa Kansalaistoria Helsingin ydinkeskustassa. Tiiviissä kaupunkiympäristössä rakentaminen vaatii tositoimijoilta monenlaista erikoisosaamista.

Syysmyrsky riepottaa puita ja pöllyttää hiekkaa, tumma taivas enteilee sadetta. Työmaalla hurisevat imupumput, ja kaivinkoneet raivaavat tilaa uusille hulevesijärjestelmille. Pyörökuormaaja tuo lisää graniittia kivimiesten naputeltavaksi. Sää on surkea, mutta töitä se ei haittaa, kun Helsingin Töölönlahden eteläkupeeseen rakennetaan Kansalaistoria ja Makasiinipuistoa.

Helsingin keskustakirjasto Oodin rakennustyömaan lisäksi työmaata rajaavat Musiikkitalo, nykytaiteen museo Kiasma ja Sanomatalo. Mannerheimintien toisella puolella seisoo Eduskuntatalo. Nyt ollaan aivan Helsingin ytimessä.

– Kansalaistori ja Makasiinipuisto muodostavat yhdessä keskustakirjasto Oodin etupiha-alueen, sanoo projektinjohtaja Anna Nyyssönen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

– Urakkaan kuuluu pohja-, vesihuolto- ja viherrakentamistöitä. Osa maarakentamistöitä ovat pilaantuneen maamassan poisvienti sekä luonnon- ja betonikivetyksien asentaminen.

Alueesta tehdään mitä erilaisimpien yleisötapahtumien näyttämö ja kaupunkilaisten vihreä olohuone, joka yhdistyy Helsingin keskuspuistoon.

– Tämä on mielenkiintoinen ja haastava työmaa, sillä töitä tehdään todella näkyvällä paikalla keskellä vilkasta pääkaupunkia, toteaa Destian työpäällikkö Kimmo Perttu.

– Työssä pitää huomioida yhtä hyvin niin henkilöauto- ja bussiliikenne kuin aluetta ympäröivät jalankulku- ja pyöräilyreitit. Oman säväyksensä työmaalle tuo ympärillä elävä kaupunki tapahtumineen.

Urakkaan kuuluu pohja-, vesihuolto- ja viherrakentamis­töitä.

Toukokuussa alkaneen vaativan urakan etenemisellä on kaksi tinkimätöntä kirittäjää. Syyskuun loppuun mennessä noin puoleen väliin edenneet kivetystyöt luovat pohjan Kansalaistorille, jolla vietetään Oodin avajaisia joulukuun 3. päivä. Valmista on oltava marraskuun puoliväliin mennessä.

Tämän jälkeen alkavat rakennustyöt Makasiinipuistossa, jonka luovutus on ensi vuoden kesäkuun 28. päivä. Pelivaraa ei ole, sillä puiston viereinen Finlandia-talo on 1.7.2019 alkavan Suomen EU-puheenjohtajakauden päätapahtumapaikka. Silloin lähiympäristön on oltava mallillaan.

– Tällä hetkellä kriittisin työvaihe on Kansalaistorin kivetys. Luonnongraniitilla päällystettävää aluetta on yli 12 000 neliötä, ja jokainen laatta- ja nupukivi nuijitaan käsityönä paikoilleen, Perttu sanoo.

Kymmenien tuhansien kivien työmaalla tehdään pitkiä päiviä eri vuoroissa aamukuudesta iltakymmeneen. Luonnonkivilaatoituksesta rakentuvat myös pieni porrastasanne ja Kansalaistoria reunustavat matalat muurit. Marraskuuta lähestyttäessä kivetystyöt ovat olleet syyssäiden armoilla, sillä kovilla sateilla työmaan ylle tarvitaan telttakatos. Se on myös varustettu lämmityslaitteilla siltä varalta, että kivetystyön lämpötilaraja, +5 astetta, alittuu.

Kivetystyömaan vieressä myllää hulevesiviemäröinnin uusimiseen liittyvä ohipumppaus, joka jatkuu vuorokauden ympäri viikonloppuja myöten.

Helsingin tapahtumanäyttämöksi ja eläväksi olohuoneeksi rakentuvan alueen paikalla oli aikoinaan VR:n makasiinit, jotka tuhoutuivat tulipalossa vuonna 2006. Maa-aines varikko- ja varastoalueen alla oli pilaantunut vuosien saatossa.

Nyt kaikki pintakerrokset uusitaan ja pois viety maa-aines korvataan uusilla kerrosrakenteilla ja osittaisilla vaahtolasikevennyksillä. Vanhojen rakenteiden poistossa ei vältytty yllätyksiltä.

– Kaivuutöissä löytyi vanhoja kaivoja ja viemäreitä, jotka on nyt tulpattu ja katkaistu. Myös poiskuljetettavan pilaantuneen maan määrä osoittautui seitsemän kertaa ennakkoarvioita suuremmaksi, mikä teetti lisätöitä, kertoo Destian työmaapäällikkö Sirpa Hämäläinen.

Alueen kaivuutöissä vedetään putkitukset tapahtumasähkölle ja ulkovalaistukselle. Pintatöihin puolestaan kuuluu Sanomatalon vieressä kulkevan Eero Erkon kadun kivetys sekä Makasiinipuiston viheralueiden rakentaminen ja istutukset. Keskustakirjasto Oodin edustalle rakennetaan leikkialue kiipeilytelineineen.

Alueen pitkästä historiasta jää muistuttamaan taiteilija Akseli Leinosen Makasiinipuistoon tekemä tiililadontataideteos Massa. Lähes 200 neliön laajuinen teos nousee vanhojen makasiiniraunioiden paikalle.

Destia on pysynyt mallikkaasti sovitussa aikataulussa.

Rakentaminen vilkkaassa kaupunkiympäristössä vaatii monenlaisia liikennejärjestelyjä.

– Olemme keskellä suosittuja kevyenliikenteen reittejä niin Baanan, päärautatieaseman kuin Töölönlahdenkin suuntaan. Liikenteen yhteensovittamista on tehty osittaisella työn jaksottamisella, Nyyssönen sanoo.

Liikennejärjestelyjä ovat vaatineet Töölönlahdenkadun bussi- ja henkilöautoliikenne, päärautatieaseman pysäköintihalli P-Elielin sisäänajotunneli ja Musiikkitalon vierusta. Musiikkitalon eteläisen sisäänkäynnin luo on rakennettu kiertotie ja työmaalle avautuva katselukoroke. Liikennettä on rajoitettu Sanomatalon kupeessa Eero Erkon kadulla. Pyörä- ja kävelyreitit elävät työmaan edetessä, koska Helsingin vilkkain kevyenliikenteenreitti Baana syöttää alueelle jatkuvaa liikennettä.

– Kiasman huoltoliikenne on huomioitu työmaarajauksissa. Sanomatalon vierustalle avattu huoltoväylä on kapeahko täysperävaunurekkojen kääntymiselle, mutta asiat on saatu järjestettyä hyvässä ymmärryksessä ja yhteistyössä eri tahojen kanssa, Hämäläinen toteaa.

Hämäläinen kiittelee sujuvaa yhteistyötä kaupungin kanssa. Urakan haasteista on ollut yhteinen ymmärrys alusta lähtien.

Oodin rakennustöiden johdon kanssa pidetään säännöllisin väliajoin aikataulupalavereita. Työmaa-aitaa on laajennettu ja supistettu töiden etenemisen tahdissa.

– Työmaan vaneriaita on ollut hyvä ratkaisu. Se rajaa alueen selkeästi muulta liikenteeltä, eikä yksikään pyöräilijä tai kävelijä voi vahingossa eksyä rakentamisen keskelle, Nyyssönen huomauttaa.

Työmaata ympäröivä aita sai osansa värikkäästä kaupunkitaiteesta, kun Mimmit peinttaa -yhteisö kuvitti sitä Helsingin juhlaviikkojen aikana syyskuun alussa.

Omat haasteensa tiukkaan aikatauluun toivat Musiikkitalon edustalla kesällä järjestetyt ulkoilmakonsertit, jotka keskeyttivät työt torstai-iltaisin. Toukokuun lopulla työmaan ohi vilisti Naisten Kympin 10 000 juoksijaa, ja heinäkuussa työt hiljenivät presidenttien Putin ja Trump Helsingin vierailun ajaksi.

– Destia on pysynyt mallikkaasti sovitussa aikataulussa. Yhteistyömme on sujunut hyvin. Asioista on puhuttu avoimesti, ja hankaliin tilanteisiin on löydetty yhdessä ratkaisuja, toteaa Nyyssönen.

Destian työmaata ja sen aliurakoita pyörittää Töölönlahden kupeessa yhdeksän hengen työnjohtotiimi.

– Meillä on ihan mahtava porukka huipputekijöitä, joiden kanssa on ilo rakentaa Helsingin näkyvintä aluetta, Perttu kiittelee.

Työmaakierroksen jälkeen jatkamme haastattelua työmaatoimistossa, juuri sadekuuron alkaessa. Toimiston ulkoseinän keltavihreä kyltti kertoo Suomen suurimmasta olohuoneremontista.

Toinen kyltti julistaa: Torilla tavataan, pian entistäkin suuremmalla syyllä.

Yhtäkkiä sisätiloihin lankeaa pimeys – myrsky on katkaissut sähköt. Työmaahan se ei vaikuta. Hulevesien ohipumppaukset pyörivät aggregaatin voimin, ja kivityöt kestävät aluillaan olevan sateen. Työmaaportista kurvaa ulos ponttikone, sisään ajaa uusi tavarakuorma. Portin edestä hurahtaa liikenteeseen bussillinen matkustajia.

Torilla tavataan joulukuun alussa!

Destia

Tositoimijat tekevät voimajohtotöitä säässä kuin säässä

Infra nyt  · Julkaistu 28.02.2019

Aurinko paistaa ja pakkanen on tiukasti –18 asteessa. Voimalinja kulkee läpi lumisten peltojen. Destian keltainen auto erottuu maisemasta, kun Destian omat voimajohtoasentajat Santeri Mäkeläinen ja Antti Huovinen valmistautuvat työpäiväänsä. Mäkeläinen pukee turvavaljaita ylleen ja Huovinen kantaa autosta tarvittavia varusteita voimajohtopylvään alle.

Mäkeläinen ja Huovinen työskentelevät Nurmijärvi–Tammisto 220 kV voimajohdon purkutyömaalla. Kyseessä on vuodesta 1994 käyttämätön johto, joka puretaan alta pois, kun Nurmijärven sähkö alkaa rakentaa omaa johtoa samalle johtokäytävälle.

– Palkkasimme Destiaan joulukuun alussa kuusi omaa voimajohtoasentajaa, mikä helpottaa työtämme asiakkaiden suuntaan. Voimme nyt toimia joustavammin ja paikallisemmin. Omien asentajien lisäksi meillä on rinnalla yhteistyökumppaneita, joiden kanssa jatkamme hyvää yhteistyötä. Voimajohtoasentajilla ei ole yhtenäistä koulutusta, joten työssä oppiminen on tärkeää, kertoo projektijohtaja Teemu Palosaari.

Voimajohtojen asennuksia ja purkuja tehdään ympäri vuoden pakkasessa ja helteessä. Voimajohtoasentajilla on vaihtelevia taustoja aina metsäkoneenkuljettajista sähköasentajiin. Yhtenäistä koulutusta ei ole olemassa. Helmikuussa Destia osallistuu kuitenkin kolmen muun urakoitsijan kanssa TE-keskuksen ja Siteman järjestämään voimajohtoasentajakoulutukseen. Järjestämiseen osallistuvat urakoitsijat sitoutuvat palkkaamaan koulutettavat myös töihin, jotta uusia osaajia saadaan alalle.

kuvagalleria

INVESTOINNIT JA PANOSTUKSET TUKEVAT LAAJENTUMISESSA

Kun Mäkeläinen alkaa kiivetä voimajohtopylvääseen, ovat otteet varmat. Voimajohtoasentajat ovat tottuneet ulkoilmatyöhön eikä heitä tunnu pakkanen haittaavan. Voimajohtoja asennetaan ja puretaan ”aina kiinni” -menetelmällä, eli valjaat ovat aina kiinni pylväässä, ettei asentaja voi pudota.

– Työturvallisuudesta pidetään aina huolta, se on kaiken tekemisen lähtökohta, Mäkeläinen kertoo samalla, kun kiinnittää valjaita pylvääseen.

Voimajohtopylväissä ei ole enää jännitteitä. Kun pylvääseen kiivetään, pyritään tekemään kerralla mahdollisimman paljon, ettei tarvitse mennä ylös ja alas. Tällä kertaa Mäkeläinen on ylhäällä purkamassa itse johtoa ja Huovinen on alhaalla kiinnittämässä koukuilla köysiin erinäisiä apuvälineitä, joita ylhäällä tarvitaan. Rälläkät ja muut välineet kulkevat helposti maanpinnan ja pylvään huipun väliä tarpeen mukaan köysiä pitkin.

Antti Huovinen on tehnyt voimajohtotöitä jo 12 vuotta. Työ on pitkälti keikkatyötä, joten työpäivät ovat pitkiä. Tunnelma porukassa on hyvä ja alhaalta aina välillä huudetaankin ylös neuvoja työn tekemiseen. Ylhäältä taas takaisin tulee napakka vastaus, että osaan tämän kyllä tehdä ihan itsekin.

– Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia pylväässä. Ylhäällä ei kuitenkaan voi huimata. Mitä enemmän tätä työtä tekee, sitä vähemmän tekee turhia liikkeitä ylhäällä ja työn tekeminen helpottuu, Huovinen kertoo.

Voimajohtorakentamiseen panostetaan Destiassa vahvasti. Viime vuonna investoitiin kalustoon ja strategian mukaisesti tähtäin on korkealla myös energiainfrassa.

– Tulevaisuudessa näen hyvin mahdollisena, että teemme töitä myös Pohjoismaissa. Voimajohto-osaamisessa on toki maakohtaisia eroavaisuuksia, mutta meillä on hyvät eväät laajentua länteen, Palosaari hymyilee.

Destia

Lataa lisää juttuja

TILAA VIA-SIDOSRYHMÄLEHTEMME

Voit tilata alla olevalla lomakkeella Destian Via-sidosryhmälehden, ilmoittaa osoitteenmuutoksesta tai perua aiemmin tehdyn tilauksen.

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.