Destia
Ladataan...

Tuplasilta

Toimiva Suomi  · Julkaistu 07.06.2017

Noin parinkymmenen metrin korkeuteen nousevilta puisilta tukitelineiltä on mahtavat näköalat tuttuun, idylliseen kansallismaisemaan, Savonlinnaa ympäröivään Saimaan järvialueeseen.

Näissä maisemissa, valtatie 14:n kupeessa, ahkeroi Destian johdolla eri työvaiheisiin erikoistuneita alihankkijoita. Ne toteuttavat Liikenneviraston tilaaman 30 miljoonan euron arvoisen siltaurakan teline-, muotti- ja valutyöt sekä raudoitukset.


Laitaatsalmen kohdalle rakennetaan kahta noin 500 metrin pituista betonisiltaa. Näistä ensiksi valmistuvan, eteläisen Laitaatsalmen S2B-betonisillan ensimmäisen alusrakenteen peruslaatat ja maatuet ovat valmiit. Välitukien tekeminen etenee hyvää vauhtia.

Laitaatsalmen tuplasilta rakentuu kahden maatuen ja kuuden pilarin varaan.

Kahdesta maatuesta ja kuudesta pilarista muodostuvan sillan päälle valetaan myöhemmin noin 14 miljoonaa kiloa painava betonikansi.

– On se huimaa, että reilussa vuodessa rakennamme Suomeen maan suurimman jännitetyn betonisillan, tiivistää Destian työmaapäällikkö Aki Loikkanen.

Tieliikenne sujuvoituu

Siltojen valmistumisen myötä Savonlinnan tieliikenne sujuvoituu, kun nykyinen Kyrösalmen nostosilta Olavinlinnan vieressä jää pois käytöstä ja laivaliikenne saadaan siirrettyä turvallisemmalle reitille Laitaatsalmeen. Sillan alituskorkeudeksi tulee 24,5 metriä. Sen alta mahtuvat kulkemaan suuretkin sisävesilaivat.

Jo loppuvuodesta liikenteelle avattava eteläinen S2B-betonisilta on 13 metriä leveä. Se koostuu kahdesta ajokaistasta sekä kevyen liikenteen väylästä. Ensi vuonna valmistuva Laitaatsalmen pohjoinen S2A-betonisilta käsittää kaksi ajokaistaa ja on leveydeltään 9 metriä.

Aki Loikkanen toteaa, että tuplasiltaurakan mittakaavan tajuaa oikeastaan vasta paikan päällä työmaalla, vaikka tietomallinnettuja siltasuunnitelmia on tutkailtu toimistossa tietokoneiden ruudulta ja paperitulosteina moneen kertaan. On tehty laskelmia, arvioitu lujuuksia ja suunniteltu, miten projekti tullaan viemään käytännössä läpi.

– Pelkästään tämän eteläisen sillan yksi, noin 360 kuution kokoinen betonoitu välituki vastaa yhtä pienehköä siltaa, Loikkanen kuvailee.

Puisten telineiden päälle rakennetaan raudoitettu sillan kannen muotti.

Elokuussa 2016 alkanut urakka on edennyt suunnitelmien mukaan ja pysynyt hyvin aikataulussaan. Alkuvaiheessa työntekijöitä oli enemmän toimistossa suunnittelupöydän ääressä kuin itse työmaalla, mutta kun työt pääsivät vauhtiin maatuen valuilla sillan molemmissa päissä lokakuussa 2016, ahkeroi työmaalla jo nelisenkymmentä työntekijää. Kesän mittaan työmaan vahvuus on noin 55 henkeä. Heistä 40 työskentelee sillan kimpussa.

Destia vastaa projektinjohdon lisäksi yhdessä Destia Engineeringin kanssa porapaalutustöistä ja ankkuroinneista siltatyömaalla sekä läheisen Rantalan kiinteistön tukimuuriseinän rakentamisesta.

Kumppanuusurakoitsijoita on useita. Rakennuspalvelu Heikki Hiltunen toteuttaa teline- ja muottityöt, valut sekä varusteet ja asennukset. Kajaanin raudoituspalvelu huolehtii mittavista raudoituksista. E. Helaakoski Nostopalveluiden 40-, 50- ja 90 -tonnisia mobiilinostureita käytetään asennustöissä. Hydraulisella puomilla varustetut mobiilinosturit liikkuvat työmaalla kätevästi kumipyörillä.

Sillan välitukien porapaalutus alkoi joulukuussa, ja puisten siltatelineiden rakentaminen aloitettiin vuoden 2017  alussa. Parhaillaan jatkuvat puisen telineen rakennustyöt ja sen päälle raudoitettavan kannen muotin sekä palkin pohjien työt kuin myös jänneputkien asennus.

Destian projekti­johtaja Harri Korhonen (vas.) ja työmaapäällikkö Aki Loikkanen sekä Liikenneviraston projektipäällikkö Hannu Nurmi ja projekti-insinööri Joonas Hämäläinen.

Destian projektijohtaja Harri Korhonen kertoo, että sillan kannen valutöitä aletaan toteuttaa heinä-elokuun vaihteessa ja ne tulevat kestämään viikon verran. Maa- ja välitukien päälle tulee noin 14 miljoonaa kiloa painava betonikansi.

Vesiaukon päällä ja korkealla työskentelyyn liittyy paljon riskejä, jolloin maltti on valttia.

– Sillan kannen eristys tehdään vähintään sadan metrin mittaisen sääsuojan sisällä. Kantta pitkin valuva vesi täytyy hallita niin, ettei se valu eristettävälle osuudelle, Korhonen sanoo.

Valun jälkeen siltaa jännitetään, pintaan vedetään asfaltti ja kaiteet asetetaan paikoilleen. Lopuksi asennetaan paikoilleen valot sekä sillan molempiin päihin tulevat hissit.

Hyvin tehty työ poiki uutta

Laitaatsalmen betonisillat ovat osa pitkää hankekokonaisuutta, jonka tavoitteena on sujuvoittaa Savonlinnan kaupunkiympäristön ruuhkautunutta liikennettä ja parantaa samalla sekä ajoneuvo- että vesiliikenteen turvallisuutta.

Saimaan syväväylän kehittäminen jatkaa jo 2010-luvulla aiemmin toteutettua Savonlinnan rinnakkaisväylän rakentamista. Sen avulla raskaat ajoneuvot ja ohikulkuliikenne saatiin ohjattua pois kaupungin keskustasta. Destia oli toteuttamassa myös tuota vaativaa infraurakkaa.

– Suunnitelmien vyyhti alkoi purkautua, kun rinnakkaisväylälle saatiin rahoitus. Sen toteutumisen jälkeen oli luontevaa lähteä kehittämään entistä toimivampaa ratkaisua käytössä olleelle Kyrönsalmen nostosillalle, kertoo Liikenneviraston projektipäällikkö Hannu Nurmi.

Destia valikoitui Nurmen mukaan betonisiltojen urakan toteuttajaksi kustannustehokkaimman tarjouksensa ansiosta. Myös tieto hyvin menneestä Savonlinnan rinnakkaisväylän urakasta toi luottamusta onnistumiseen.

”Aikataulut pitävät, kun sekä tilaajalla että urakoitsijalla on monipuolista ammattitaitoa.”

– Suunnitelmat toteutuvat hyvin aikataulussa, kun sekä tilaajalla että urakoitsijalla on monipuolista ammattitaitoa näin massiivisten infrahankkeiden toteutuksessa, Nurmi sanoo.

– Kokonaisuuden ja logistiikan hallinta on tässä urakassa erittäin vaativaa, koska käsitellään valtavia massoja, Loikkanen huomioi.

Esimerkiksi sillan kanteen menee miljoona kiloa terästä, mikä tarkoittaa noin neljänkymmenen jänne- ja harjateräsrekallisen kulkua työmaalle, joka sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn valtatien vieressä. Sillan tukirakenteisiin on tarvittu 20 000 kiintokuutiota puuta.

– Projektin läpivienti vaatii tarkkaa ja jatkuvaa seurantaa. On osattava elää siltasuunnittelijoiden, materiaalien toimittajien ja eri aliurakoitsijoiden aikataulujen mukaan ja ratkoa päivittäin eteen tulevia yllätyksiä, Korhonen kuvailee työmaan arkea.

Betonisiltojen lisäksi Destian urakkaan kuuluu myös syväväylän siirto Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen. Väylää oikaistaan ja levennetään navigoinnin helpottamiseksi lohkaisemalla pala väylän varressa olevasta Rantalan kiinteistöstä.

Kaupunkiympäristössä, vesistön läheisyydessä ja osittain parisenkymmentä metriä maanpinnasta sijaitsevan työmaan työturvallisuus edellyttää myös tavallista tarkempaa suunnittelua, perehdyttämistä ja seurantaa, kun työmaalla on samaan aikaan työntekijöitä useilta eri alihankkijayrityksiltä.

– Kaikki työmaan työntekijät käyvät läpi perehdytyskoulutuksen. Alihankkijoiden sopimuksissa on määritelty tarkasti, miten työturvallisuusnäkökohdat tulee huomioida. Kun lisäksi työskennellään näin korkealla, on esimerkiksi palkkeja rakennettaessa putoamissuojauksiin kiinnitettävä erityistä huomiota, Loikkanen sanoo.

Betonin laatu varmistetaan huolellisesti

Infra-alaa viime ajat kuohuttanut keskustelu betonin laadusta herättää intohimoja myös työn alla olevien Suomen suurimpien jännitettyjen betonisiltojen kohdalla. Onko betonin laatu varmasti riittävän hyvää? Puhutaanhan nyt noin sadan vuoden elinkaaren silloista; niiden pitää kestää kulutusta vielä Suomen täyttäessä 200 vuotta.

Loikkanen hälventää huolia ja vakuuttaa, että Destia käyttää sillanrakennusurakassa vain priimalaatuista betonia. Laatu varmistetaan useaan kertaan, ja käytössä oleva betoni on loppulujuudeltaan jopa vaadittua laadukkaampaa.

– Olemme tehneet paljon ennakkokokeita käyttämästämme betonista. Sen tiiviydet ja lujuudet on tutkittu, samoin ilmamäärät ja pakkasenkestävyys. Kun betoni tuodaan työmaalle, siitä otetaan näytteet ja koekappaleet. Niistä ilmenee tiiveys, ilmamäärä ja puristuslujuudet. Kaikki testitulokset ovat näyttäneet erittäin hyviltä.

”Käytettävä betoni on loppulujuudeltaan jopa vaadittua laadukkaampaa.”

Käytetyn betonin massan käyttäytymistä ja koostumusta on testattu sillan alusrakenteessa, joissa betonin puristuslujuuden tavoitteeksi on asetettu 55 Megapascalia.

– Valetun massan loppulujuudeksi on saatu jopa 75-80 Megapascalia, mikä ylittää reilusti vaaditut tavoitteet. Näiden testien perusteella voimme osoittaa, että betonin laatu on huippuluokkaa, Aki Loikkanen sanoo.

Kysymyksiin betonin laadusta pätevät hänen mukaansa samat seikat kuin muuhunkin yhteistyöhön tilaajan, materiaalintoimittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Teemme yhteistyötä avoimin kortein. Ajantasainen laadunvarmistus on hyvän yhteistyön lähtökohta. Kun saamme laadunvarmistustulokset, toimitamme ne heti materiaalintoimittajille ja tilaajalle. Jos jotain hämminkiä tulee esille, saamme siitä heti palautteen.

Destia

Triplaa rakennetaan jättipaalujen varaan

Toimiva Suomi  · Julkaistu 05.04.2017

Helsingin Pasilan aseman alueelle kohoava Tripla on valtava, lähes kolmen Kampin keskuksen suuruinen rakennushanke. Sen kokonaislaajuus on yhteensä noin 183 000 kerrosneliötä. Alueelle tulee muun muassa iso kauppakeskus ja lähes 400 asuntoa.

YIT:n infratöiden työpäällikkö Juha Vunneli kertoo, että kahden korttelin alueella, kauppakeskuksen ja kahden asuinrakennuksen perustuksissa, on käytetty ennätysmäisen suuria porapaaluja. Kallioon porattuja teräspaalujen halkaisija on 1200 millimetriä ja pituudet 4-15 metriä. Paaluja on yhteensä 149 kappaletta.

- Suomessa ei ole käytetty aikaisemmin yhtä suuria paaluja talonrakennuksessa. Paalut on mitoitettu ottamaan vastaan peräti 41,5 meganewtonin voima. Se vastaa vaikkapa kahdentuhannen henkilöauton painoa.

Paalujen järeyden ansiosta rakennuksen pilarit voidaan rakentaa suoraan niiden päälle - sen jälkeen, kun paalun pohja on puhdistettu, raudoitettu ja betonoitu. Ratkaisu säästää aikaa ja rahaa. Pienempiä paaluja käytettäessä paalut yhdistetään erillisillä paaluanturoilla, joiden varaan pilarit pystytetään.

- Suurilla porapaaluilla on hyvin pienet sijainti- ja kaltevuustoleranssit. Paalut on saatava maahan pystysuoraan ja juuri suunniteltuun paikkaan.

Destia Engineeringillä tietotaitoa ja kalustoa

YIT valitsi poikkeuksellisen vaativaan paalutusprojektiin Destia Engineeringin.

- Destia Engineeringillä oli alan tietotaitoa, kokemusta ja tarvittavaa kalustoa, jota ei Suomessa ole kovin monella. Lisäksi he pystyivät poraamaan kohteeseen isojen paalujen lisäksi myös pienempiä 400 ja 220 millin paaluja, joita tarvitsimme myös, Vunneli kertoo.

- Arvioimme myös, että Destia Engineeringiltä onnistuu hankkeen kireä aikataulu. Olemme tehneet heidän kanssaan töitä aikaisemminkin, hän lisää.

Tarkkaa suunnittelutyötä

Destia Engineeringin projektipäällikkö Mika Inkerö kertoo, että paalujen tarkka sijaintitoleranssi vaati paljon suunnittelutyötä.

- Piirsin ratkaisusta monta eri luonnosta, joita mietimme yhdessä asiakkaan kanssa. Pikku hiljaa oikea malli alkoi sitten hahmottua.

Työssä käytettiin leikkaavaa rengasterää sekä paalun paikalla pysymisen varmistamiseksi teräsrakenteista ohjuria, Painona porausoperaatiossa toimivat paalukone ja kaivinkone.

Destia Engineering hankki kohdetta varten muiden poravaunujensa rinnalle myös massiivisen kokoisen suurpaalutukseen soveltuvan poravaunun

- Isolle poravaunulle on varmasti käyttöä myös tulevissa projekteissa, Inkerö huomauttaa.

Kerralla valmista

Juha Vunneli kertoo, että Destia Engineering selviytyi urakasta erinomaisesti.

- Sekä sijainti- että kaltevuuspoikkeamien raja-arvoissa pysyttiin kirkkaasti. Mitään korjaavia toimenpiteitä ei jouduttu tekemään.

Vunneli naurahtaa, että hän ehti jo hankkia varmuuden vuoksi varastoon paaluja, joilla virheitä olisi voinut korjata.

- Ne jäivät nyt ihan käyttämättä. Ei sinulla olisi tarvetta hyville paaluille, hän velmuilee.

Hän on tyytyväinen myös aikataulun pitämiseen.

- Destia Engineering hoiti senkin homman erittäin säntillisesti. Aikatauluun aiheutti muutoksia vain meidän omat maanrakennustyömme.

Urakka alkoi heinäkuun alussa 2016. Porapaalutustyöt tehtiin kahdessa kuukaudessa.

Tarkkaa yötyötä

Destia Engineering on toteuttanut Pasilan alueen koillisnurkassa myös 20 metriä syvän hissikuilun porapaalutukset.

Paalut on yhdistetty lukkoprofiileilla, jolloin rakenteesta on syntynyt vesitiivis patoseinä. Kallioon ulotettu hissikuilu jäykistää rakennuksen rungon.

- Hissikuilu oli omalla tavallaan varsin vaativa työ. Rautatien läheisyyden takia töitä oli tehtävä taiten. Junaraiteista oli myös otettava jännitteet pois, joten paalutuksia tehtiin viikonloppuisin ja öisin.

- Destia Engineering onnistui tälläkin rastilla erittäin hyvin. Syntynyt rakenne on esimerkiksi täysin vesitiivis, Vunneli kertoo.

Pohjanvahvistuksen moniosaaja

Destia Engineering Oy:n tarjoamat pohjanvahvistusmenetelmät täydentävät hyvin Destian palveluita.

Destia Engineering Oy:n toimitusjohtaja Arto Niemeläinen kertoo, että Helsingin Pasilan Tripla on ollut pohjanvahvistustöihin erikoistuneen yrityksen merkittävimpiä porapaalutuskohteita.

Paalutuksen lisäksi Destia Engineeringin tuoterepertuaarissa ovat myös muut pohjavahvistuksen erikoismenetelmät: suihkuinjektointi, ankkurointi, ponttaus, ruiskubetonointi ja matalapaineinjektointi. Menetelmiä käytetään kuormien siirtämiseen, kaivantojen tukemiseen ja rakenteiden tiivistämiseen.

- Destia Engineeringin palveluita tarvitaan muun muassa silloin, kun tiheästi asutulla alueella naapurikiinteistöjä ja teitä pitää tukea ennen kaivutöiden aloittamista. Ja paalutusta tarvitaan tietenkin ylipäätään aina silloin, kun rakenteet ovat niin painavia, että maapohjan kantavuus ei ole sellaisenaan riittävä.

Suihkuinjektoinnilla vahvistetaan ja tiivistetään maata kirjaimellisesti suihkuttamalla sen sisään korkealla paineella sementin ja veden muodostamaa seosta. Ruiskubetonoinnilla taas tarkoitetaan menetelmää, jossa betonia ruiskutetaan suoraan rakenteeseen, esimerkiksi tunneleiden seiniin ja kattoon, perustuksiin tai maaluiskiin.

Mittava konekanta

Destia Engineeringillä on käytössään mittava konekanta: yli kolmekymmentä poralaiteyksikköä, useita suihkuinjektointiasemia, matalapaineinjektointiasemia sekä jännitystyökalustoa.

- Kookkain poralaitteemme on Pasilan Triplassakin käytetty 80 tonnin suurporapaalulaite. Toisaalta meillä on niinkin pientä kalustoa. jolla päästään rakennusten sisälle.

Tällaista ahtaan tilan kalustoa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun johonkin tehtaaseen hankitaan uusi entistä suurempi ja painavampi kone, eikä vanhojen perustusrakenteiden kapasiteetti enää riitä.

Kaikki yhdestä talosta

Destia Engineering täydentää hyvin Destian muita palveluita.

- Yhdessä Destian radanrakentamisen, kalliorakentamisen, maarakentamisen sekä asiantuntijapalveluiden kanssa pystymme tarjoamaan suuriakin rakentamiskokonaisuuksia. Tällöin asiakkaat saavat yhdellä sopimuksella koko hankkeen hoidettua, Arto Niemeläinen korostaa.

Destia Engineering Oy:n toimitusjohtaja Arto Niemeläinen.

Destia

Lataa lisää juttuja

TILAA VIA-SIDOSRYHMÄLEHTEMME

Voit tilata alla olevalla lomakkeella Destian Via-sidosryhmälehden, ilmoittaa osoitteenmuutoksesta tai perua aiemmin tehdyn tilauksen.

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.